Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. marraskuuta 2025


Eräänä päivänä, kun soudettiin pitkin rantaa, kirkasi muuan sairashuone-kanoottien vahdeista. Kun Stanley kääntyi häneen päin, huomasi hän nuolen miehen rinnassa, ja seuraavassa silmänräpäyksessä näkyi joukko maan-asukkaita viidakossa, ja nuoli toisensa perästä lensi aivan läheltä Stanleyn päätä.

Hänen hevosensa seisattui, ja mies, haukkuen itkevällä ja häjyllä äänellä, nyki armottomasti ohjaksista hevosen sivulle kääntynyttä päätä. Minä rupesin tarkastelemaan tuota onnetonta konia, jolta kylkiluut melkein pyrkivät näkyviin ja jonka hiestä märjät kyljet vapisivat ja kohoilivat epätasaisesti, niinkuin sepän palkeet.

En ole koskaan ennen tätä Suomen suurinta lintua ampunut, ja onnistunut laukaus ilahdutti minua suuresti. Sen nahka, selkäpuoli vaaleanvihertävästi vipevöitsevä, oli minusta kaunein kaikista, mitä matkalta toin mukanani. Lähestyessämme järven pohjoista päätä rupesi kuulumaan vesiputouksen pauhinaa yhä selvemmin. Latvajoen laskupaikka Sitkajärveen oli siis edessämme.

Vastaajat katselivat häntä kohotetuin päin ja kirkkain otsin, ei päätä nyökäytellen tai hymyillen, vaan niinkuin miehet miestä tervehtien karskin katsein: »terve tulemastasi!» »Tervevastasi Olavi välkähtävällä kirveenterällä. Ja niin he alkoivat puhella, kysellä ja vastailla ja keskenään haastella .

Särkyneestä sydämestä purkausi Jumalan eteen äänekäs tunnustus, että noihin viiteen kyrsään hän oli ottanut jauhot pitäjän jauhotynnyristä, kun itsellä oli niin vähän... Hän oli aikonut maksaa heti kun saadaan jauhoja... Mutta nyt hän pelkäsi, ettei niitä enää koskaan saadakaan hänen eläessään, sillä hän tunsi itsensä niin kummallisesti väsyneeksi, sydänalaa ja päätä viilteli ikään kuin kuoleman kuristava koura.

Ja niin minä nyt meinaan, että me Laurin kanssa suoraa päätä lähdemme täältä pappilaan kuulutuskirjaa ottamaan." Lauri ja Anni seisoivat hämmästyneinä. Tämä oli niin äkkinäistä, niin odottamatonta kuin salama selvältä taivaalta. Anni ei näkynyt voivan käsittää asiata ensinkään.

Stiina, laulapas Ulpukan laulu," sanoi kapteeni taputellen miniänsä päätä, "laulapas!" Ja Stiina alkoi laulaa katsellen vaiennutta kanteletta: "Käy orponen..." "Klang," äänsi kannel yksi sen kielistä katkesi auringon lämmön vaikutuksesta; "klang" kertoi kaiku vanhasta soittokoneesta ja Stiina vaikeni. Syvä hiljaisuus vallitsi kauvan.

Kyllähän Matti setelirahat tuntee, ilman vain suotta aikojaan toista kiusoittelee. Pistää vihdoin rahat taskuunsa ja sanoo vielä kerran Nallen päätä silittäen: Hyvästi nyt, Nalle rukka! Kyllähän minun sinua ikävä tulee. Mutta mitäs teet! Vanha on jo äitimuorikin ja tarvitsee särpimen apua. Nalle ynähtää surumielisesti vastaan niinkuin vasikka aidanraosta.

En minä uhkaa, mylord, vaan minä pyydän vielä ja minä sanon teille: vesipisara on kylliksi saattamaan astian vuotamaan yli ääriensä; pieni hairahdus saattaa vaikuttaa sen että rangaistus kohtaa erästä tähän asti säästettyä suuresti rikoksellista päätä. Herra Felton, sanoi Buckingham, te lähdette heti paikalla tästä huoneesta ja menette arestiin. Teidän täytyy kuulla minua loppuun, mylord.

Erinomaista huolta piti hän siitä, ettei sairaan vatsa saanut olla kovalla. Jos jotakin semmoista merkkiä näkyi, koetti hän lievennellä ja auttaa niitä lääkkeillä, niinkuin resiiniöljyllä, senna-teellä y.m. Elleivät ne auttaneet, pani hän kohta lavemangin, jossa toimessa hän oli erittäin taitava. Jos sairaassa oli ankara kuume, virvoitteli ja jäähdytteli hän sairaan päätä kylmillä kääreillä.

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät