Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Minä ihailen tuota oppia yleisenä periaatteena. Tiedän, että jos sitä seuraisimme, niin pahasta pääsisimme. Periaate on kelpaamaton, joka ei ehdottomasti sovellu jokaiseen niistä yksityiskohdista, jotka sen piiriin kuuluvat. Eikö niin? No niin, olkoon, sanoi äiti päättäväisesti hetken mietittyään, minä väitän, että se soveltuukin.
»Vieläkö luistelemme eteenpäin, vai käännymmekö jo takaisin?» kysyi Nymark. »Ei takaisin, eteenpäin vaan, pois kaupungista, niin kauvas kuin mahdollista.» »Mutta te väsytte.» »En vähääkään. Kun vaan pääsisimme niin etäälle, ettei kaupunkia näkyisi.» »Käännymme tuon niemen toiselle puolen, Vihtakantaan päin, silloin emme siitä enää tiedä mitään.
"Minä uskon sellaisen talon jo odottavan meitä jossakin". "Katsopas vaan", sanoi vaimoni, "tuota Maria-tätiä, joka tahtoisi asettaa meitä hyyryllä asumaan, jotta pääsisimme vieraan-varaisuuden velvollisuuksista! Mutta kovinpa tukalalta tuntuisi elämä, ell'emme voisi kerätä omia ystäviämme ympärillemme ja antaa heidän nauttia koti-onnestamme oman kattomme alla".
Vihdoin syttyi pieni toivon kipinä, kun me kaukana taivaanrannalla näimme vuorisen maan, ja kun tuuli aina vielä kävi sinne päin oli meillä täysi syy toivoa pian sinne pääsevämme. Tosin ei ollut juuri ajattelemista että me pääsisimme maalle ilman haaksirikkoa, mutta mahdollista oli myös että ainakin jonkun meistä, jos kohta ei kaikkienkaan, onnistuu laivan sirpaleilla saapua maalle.
Uupuneina pitkästä rautatiematkasta, jonka kestäessä emme olleet saaneet sanottavasti levähtää, saavuimme tiistaina Huhtik. 8 p. klo 11 Odessan rautatienasemalle, josta suoraa päätä lähdimme laivarantaan tiedustamaan, millä laivalla pääsisimme poikki Mustanmeren Konstantinopoliin.
Kuinka hirveästi mahdoittekaan pelätä sanoi Gerda. Niin, kyllähän minä hetken olin vähän hämilläni myönsi Meeri mutta Helka, hän muisti hädän hetkenä rukoilla. Sen minä olin unhottanut ja ajattelin vain miten pääsisimme pois savusta. Sinun huutosi se kuitenkin Freedrikiä opasti.
Lepää nyt pian, että ennen yötä pääsisimme täältä pois. Käytyään Jeannen viereen istumaan, sanoi hän: Etkö luule, että aika minulle kulkiessani on käynyt pitkäksi? Ainakin minusta tuntuu niinkuin en kahteen vuoteen olisi sinua halannut.
Mielemme kuitenkin paloi Jerusalemiin. Sen tähden kysyimmekin heti isännältä, millä tavalla paraiten ja niin pian kuin mahdollista pääsisimme sinne. Meidän onneksemme hellä juuri sattumalta oli saksalainen Hahn, asuva Jerusalemissa ja kuuluva "templarilahkoon"; hän oli juuri tuonut kyytiä Jaffaan ja aikoi nyt lähteä paluumatkalle.
Nuoret Boerit äänestivät viipymätöntä lähtöä, varmasti vakuuttaen että pimeyden varjossa pääsisimme puikahtamaan vihollis-sarjan läpitse; sillä monta tuntia yöstä oli vielä edessämme, koska valkea oli virinnyt ja sammunut sangen lyhyessä ajassa, vaikka se meistä oli tuntunut ijankaikkisen pitkältä.
"Haluaisitteko sitten niistä minulle kertoa?" "Aivan kernaasti, kun vaan halunnette kuunnella". myönsi hän. Kun vaunu oli matkustavaisia niin täynnä, että kaikki tarkempi keskustelu kävi siinä mahdottomaksi, pyysin konduktööriltä, että pääsisimme konduktööri-vaunuun. Luvan saatuamme menimme sinne ja mies alkoi kertoa: Kalle oli pienen torpan poika ja vanhin neljästä sisaruksestaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät