Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Sotilasvanhus pyyhki otsaansa ja sanoi läähättäen: »Eipä ollut vähällä nousta tuo lekkeri, raskaalta se tuntui kuin kanuuna. Kyllä minun nyt pitäisi saada suuhunkin pisarainen, Maija Liisa.» Ja niin sanoen hän otti pöydältä puutuopin ja läksi menemään tynnyrin luo. Mutta vaimovanhus uhaten viittasi ja torui: »Mitä nyt ajattelettekaan, Jaakko?
Nyt ei hänellä enää ollut mitään toivomista, hänellähän olikin kaikkea. Oi, kuinka hän rakasti pientä poikaansa, hän taisi istua pitkät ajat häntä katsellen, kun hän nukkui, ja hänestä oli kovin hauskaa nähdä hänen heräävän, rypistävän otsaansa ja pieniä kätösiänsä ojentaen tuon tuostakin kiljahtelevan. "Mitä sinunkin mielestäsi? eikö hän ole tavattoman kaunis, Maria?
Tämä uni sai hänen, sittenkuin hän heräsi, ymmärtämään heidän asemansa hullunkurisuuden: he olivat naimisissa, Kerttu vaati vihkimistä, kapteeni ei saanut Kerttua ajatella, mutta he olivat naimisissa! Ja kapteeni löi taas otsaansa sanoen: Minä kollo!
Tulliherrat vastasivat kohteliaasti; eikä nyt näkynyt mitään, josta olisi voitu arvata, mitä varten he olivat kulussa. Kapteeni kysyi provastia, ja kun sai tietää, että virka-toimi oli estänyt häntä tulemasta, rypisteli hän vähän otsaansa, samassa kun valitti hänen poissa-oloaan, semminkin kuin pitäjässä ei muita herras-miehiä löytynyt. Vieraita pidettiin varsin hyvästi.
Niin... Otin hänet toispäivänä kuulustelun alaiseksi, mikä päättyi vapaaseen ja täydelliseen tunnustukseen hänen puoleltaan, sekä kullan ja hopean lupauksiin minun puoleltani. Siitä ette olekaan ilmoittanut minulle, huomautti kreivi, rypistäen otsaansa.
Ei, herra, saatte luvan odottaa hetkisen vielä; tässä on tilikirjat, teidän täytyy ne tarkastaa." "Jumala minua niistä armollisesti varjelkoon! Sitä en tee, enkä minä huoli ensinkään siitä, että Olli rypistää otsaansa. Tilit ovat parhaassa järjestyksessä, siitä olen aivan vakuutettu; minä kiitän teitä siitä, että niin oivallisesti toimitte ja järjestätte täällä.
Ei minkäänlainen intohimo ei mikään inhimillinen liikutus painanut hänen mietiskelevää, sileää otsaansa; hänen piirteissään ei ollut kyllästymystä, ei iloa, ei muistoja, ei toivoa; niissä ei ollut jälkeäkään kaikesta siitä, mikä herättää mieltymystä hurjassa ihmissydämessä.
Tuulenleyhkä, joka viillytti hänen otsaansa, karaisi hänen lamaantunutta hermostoaan, ja veri alkoi jälleen kiertää rauhallisemmin kuin ennen hänen heikontuneissa suonissaan. »Näin siis on», hän tuumiskeli, »kohtalon myrsky on kestetty onnettomuus, jolla tähdet elämääni uhkasivat, on tapahtunut ja minä elän! Tapahtui, mitä tähdet ennustivat.
Tämä ajatus on mieletön. Ja Miriam! Minä pelkään, että olen peräti hentosydäminen." Hän nojausi hevosensa selkään tuntien itsensä aivan väsyneeksi ja heittäysi vävähyttelevään nyyhkytykseen. Ja ratsu inisi hiljaa, käänsi päätänsä ja hivutti hienosti otsaansa hänen käsivarteensa ikäänkuin lohduttaakseen häntä hänen kärsimisessään.
Kun olimme vankkurien sisällöstä tyhjentäneet kaiken sen, mitä mukanamme jaksoimme kuljettaa sekä hankkiuduimme painumaan jälleen metsään, huomasimme, että yksi joukostamme, nuori Klaus Rönnberg, makasi hengetönnä tienpartaalla. Hän oli saanut otsaansa vihollisen karpiinin kuulan.
Päivän Sana
Muut Etsivät