Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


Me ihmiset otamme ja annamme keskinäisissä suhteissamme, mutta ei ainoallakaan ihmisellä ole niin tinkimätöntä oikeutta ottamiseen kuin elämäntehtävällä. On oikeastaan ihmeellistä, että puhutaan elämäntehtävän valitsemisesta. Tehtävä, sehän valitsee meidät. Sisäisenä pakkona tekee se valitsemisen mahdottomaksi. Se on siinä suhteessa samanluontoista kuin rakkaus.

Suolla on heinäsuova kuivan maan laidassa; sen hajoittaa, sitä penkoo ja pahnustaa ja kiertäiksen kuin koira käppyrään. Huomenna kun mennään katsomaan, siinä vielä makaa eikä ole liikkunut koko talvena. Sen otamme sieltä kuin orrelta. Ka, Tapio hänet tiennee. Entä toinen karhu?

"Jos hänen otamme kärryillemme, voipi jokainen näkevä luulla hänen ottaneen meidät kyytimään. "Ettekö ota minua mukaanne, maamieheni?" huusi mies kaukaa meille. "Kernaasti, jos tahdot." "Mutta mihinkä matkanne menee?" "Menipähän mihinkä tahansa", vastasin minä, ja jota enemmän häntä katselin, sitä tutummaksi alkoivat hänen kasvonsa minulle näyttää.

Viimeisten väitteittemme tueksi samoin kuin senkin, että Juteini oli närkästynyt kielellisestä sorrosta sekä siitä johtuneesta ymmärtämättömyydestä antaa arvoa omalle kielelleen otamme tähän vielä muutamia otteita m.m. hänen kertovasta runostaan Lähtö-Laulu, jonka olemme jo ennen maininneet v. 1819 ilmestyneeksi: »Kansa kylmä-kiskoisena ylen katsoo koto-kielen, puheen parren puhtahamman, johon jääpi suljettuna joukon viisaus, valistus, niin kuin sato siemenehen, laiho juurtuva jyvähän.

'Ette ole vielä ottaneet', sanoin minä, ja samassa nostin kankeni ja aioin kolahduttaa heidän päällikköään kalloon; mutta silloin tämä sanoi: 'No, saat mennä matkaasi, koska olet suomalainen, mutta hevoskaakkisi me otamme ja valjastamme sen tykin eteen. Silloin arvelin: viekööt, muuten tulee pahemmat rähinät, ja sitten kysyin, että 'saankos ottaa eväskonttini? 'Ota vain, se on oikeus ja kohtuus, mutta et saa kulkea nopeammin kuin mekään.

Sillä nykyajan lukemattomien haavekuvien joukossa on todellakin yksi ainoa todellisuus; on *yksi* tosiasia, jonka otamme vakavalta kannalta ainakin tarkoitamme sillä täyttä totta rahanansio. Ja Jumala olkoon kiitetty, että meillä edes on mammonanpalvelus, edes joku asia, jonka otamme vakavalta kannalta!

"Rakas tyttöni!" vastasin minä, "minun täytyy todella pyytää, että olet järkevä ja kuulet, mitä sanoin ja sanon. Hyvä Dora, jollemme opi tekemään velvollisuuttamme niitä kohtaan, joita otamme palvelukseemme, eivät hekään koskaan opi tekemään velvollisuuttansa meitä kohtaan. Minä varon, että tarjoomme ihmisille semmoisia tilaisuuksia pahantekoon, joita ei koskaan tulisi tarjota. Vaikkapa olisimme tahallamme jota emme ole kaikissa toimissamme niin huolimattomat, kuin todella olemme, vaikkapa rakastaisimme semmoista oloa ja pitäisimme sitä hauskana jota emme pidä olen vakuutettu, ettei meidän olisi oikeus jatkaa tällä tapaa. Me suorastaan pahennamme ihmisiä. Meidän täytyy ajatella tätä. Minä en voi olla sitä ajattelematta, Dora. Se on semmoinen ajatus, jota en kykene poistamaan, ja se tekee minut välisti kovin levottomaksi. Siinä, rakas Dora, on kaikki. Tule nyt!

Viel' ei kuolo kuullut. Ah, ken oisi totehen niin pian sen käyvän luullut? Tuli syksy, jäätyi järvi, kimmelteli kiteet. Virkkoi ukko-rovasti: »Nyt kiini kirjan niteet! Käyneet Kivesjärvellä me emme ole pitkään. Ei meit' auta estelyt, ei anteekspyynnöt mitkään. Tänään lähtekäämme! Kauan tuuminut oon tuota. Opettajan otamme me mukaan kirkon luotaSanottu. Oli valjahissa Lumikin poro pian.

Rappusilla seisoivat vapaaherra vanhus ja Hanna; he ottivat nuoren parin vastaan ilman mitään yli kuohuvaa iloa, mutta ystävällisesti, ääneti, käden puserruksella ja syleilyllä, joka kaikki tuntui sanovan: Helena, me otamme sinut vastaan ilman ehtoja, vakaasti aikoen rakastaa sinua ja viihtyä sinun kanssasi jos se ei onnistu, niin syytä itseäsi.

VOITTO. Täällä ei nyt ole niitä yhtään. Luojalle kiitos! VOITTO. Sitä parempi, me otamme kaksi lappua. VOITTO. Niin toiseen piirustan ristin, toinen jääpi puhtaaksi. KUSTAA. Toiseenko ristin! KUSTAA. Tämä on oikein, asian laadun mukaan! KUSTAA. Voi, jos sen saisin! VOITTO. Kyllä kai; mikä hätä sitte olisi arvanheittoon ruvetessa. KUSTAA. Mitäs sitte tehdään?

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät