Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Kerrotaan Teidän Ylhäisyytenne ostaneen mainitun orjattaren. Päästäkää hänet vapaaksi! Ostohinta maksetaan teille heti." "Bakkalum, saammepa nähdä," sanoi Pasha miettivästi, tupruttaen savua piipustaan. Lyhyen vaiti-olon jälkeen lisäsi hän: "Kernaasti tahtoisin toivonne täyttää, mutta ei se tällä kertaa kuitenkaan käy päinsä.
Tusinan verran kulki tarkastuspaikan ohitse, lyhyitä ja paksuja, pitkiä hongankolistajia, tummaverisiä ja sirohiuksisia, vaaleaverisiä, joilla oli valkea iho, rumia ja kauniita. Mutta kaikkein huulilla oli sama yksinkertainen ja levoton hymy, silmissä sama sellaisen orjattaren tuskallinen katse, joka pelkää, ett'ei kukaan häntä osta.
Ionen oven edessä hän kohtasi orjattaren ja kysyi tältä, oliko Ione jo mennyt levolle, ja saatuaan kuulla, että hän oli vielä ylhäällä ja tavallista tyynempi, astui hän sisään. Hän näki napolittaren istumassa pienen pöydän ääressä, pää käsien varassa, nähtävästi ajatuksiinsa vaipuneena.
"Rakastatko sinä häntä, Acte?" kysyi Vinitius synkästi. Entisen orjattaren silmät olivat kyynelissä. "Kyllä. Rakastin häntä." "Hän ei sinun tunnettasi palkinnutkaan vihalla, kuten minun tunnettani." Acte katseli häneen hetkisen ikäänkuin saadakseen selville, tarkoittiko hän täyttä totta. "Oi," virkkoi hän sitten, "sinä kiivas ja sokea ihminen: rakastihan hän sinua!"
Kääntyy äkkiä pöydän ääreen ja purskahtaa hiljaiseen itkuun. Kohottaa sitten päättävästi päänsä: Nytkö itkisin? Astuu pari askelta eteenpäin. Samassa ulko-ovi avautuu sisään astuu nuori vaalea nainen orjattaren saattamana. TULIJA Huomaa Sätenen: Onko isäntäsi kotona, orjatar?
Niillä sanoilla kristityt jättävät toisensa hyvästi... Nyt ostan itselleni orjattaren... tarkoitan orjan. Kas, kalat tarttuvat ongenkoukkuun, mutta kristityt tarttuvat kalaan. Pax vobiscum! pax! ... pax! ... pax!... Rauha olkoon teidän kanssanne! ... rauha! ... rauha! ... rauha!..."
Vuoteen vieressä oli kolmijalalla Okeanosta esittävä hopeamalja, jossa oli puhtaasta kullasta tehty kuula. Keisarinna otti laiskasti kuulan kauniiseen käteensä ja pudotti sen hopeamaljaan. Siitä syntynyt kirkas ääni kutsui makuuhuoneeseen syyrialaisen orjattaren, joka oli nukkunut etuhuoneessa.
Kas, rukoilijan silmässä jo kauvan on Levännyt silmä Wolmarin; Hän tahtoo puhua, vaan huokaus sydämmen Puheensa onpi ainoa. Ei kaunotarta moista ole nähnyt hän Moskwaan, ei Wolgan varrella; Ja syvään lumoukseen vajoo sielunsa Ja valveilla hän uneksii. Nyt läheneksen Dmitri voittoriemussaan Ja hiljaa hiiskaa veljelleen: "Sä orjattaren haukastani lupasit. No, valittuni olkoon tuo."
Eräs italialaisista kaatui hänen nyrkkinsä iskusta ja heti toinenkin. Samalla hetkellä Aspa oli kuningattaren vieressä, joka oli nopeasti poistunut temmellyspaikan läheisyydestä, mutta orjattaren suureksi ihmeeksi jäänyt sitten seisomaan osoittaen sormellaan joukkoa. Näytelmä oli todellakin ihmeellinen.
"Joko sinä sait raippasi?" Tyttö heittäytyi taasen hänen jalkoihinsa, suuteli hänen togansa lievettä ja virkkoi: "Oi, kyllä, herra! Sain! oi, kyllä, herra!..." Hänen äänessään soi ilo ja kiitollisuus. Varmaan hän luuli, raipat saatuaan, olevansa oikeutettu jäämään tähän taloon. Petronius ymmärsi hänen ajatuksensa ja hämmästeli orjattaren intohimoista vastarintaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät