Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. syyskuuta 2025
Jäähyväiset pikku Paulalta kummilleen! Kirje putosi apteekkarin kädestä. Hän katsoi tohtoriin ja yskähti merkitsevästi. Kaunis juttu, Orell; siinä nyt näet minkä verran vaimosta on hyötyä, älä mene koskaan naimisiin, vanhapoika, älä milloinkaan. Tohtori laski suuren nyrkkinsä naapurin olkapäälle, hän näytti jättiläiseltä tuon kaiskeran apteekkarin rinnalla.
ROUVA TALLQVIST. Te säikytitte sen pois. HERRA ORELL. Ooh, ooh, ooh ! ROUVA TALLQVIST. Pian, pian, tuokaa vettä, hän pyörtyy. NEITI T
Vastustaminen ei olisi merkinnyt mitään, siksi poistuikin Orell niin pian kuin mahdollista vielä aivan hämmästyneenä tuon uskomattoman tapauksen tähden. Hän jätti tohtorin liikutettuine tunteineen yksikseen tuohon autioon taloon.
HERRA ORELL. Täällä on teidän paikkanne, neiti Helmi. Istukaa, olkaa niin hyvä. Ottakaa kaikki toisianne kädestä. ROUVA TALLQVIST. No, nyt se alkaa. ROUVA RAMSTEDT. Voi, voi, tulevatko ne jo esille? NEITI T
Maailman lopun edellähän ne sanovat semmoisia ihmeitä tapahtuvan. HELMI. En tiedä. Täti siihen vaan on niin kovasti innostunut siitä lähtien kuin herra Orell tuli tänne. Hän se, näette, on mediumi. LIISA. Mikä hän on, sanoitte? HELMI. Mediumi. Semmoinen, joka saa henkiä esille tulemaan. LIISA. Ahaa hän on toisin sanoen noita, loihtija. HELMI. Mikä lienee, mokoma.
ROUVA RAMSTEDT. Kysytään nyt, kuinka pian neiti Helmi menee kihloihin? HERRA ORELL. Joko neiti Helmi kuinka pian menee kihloihin? Joko tänä päivänä? ROUVA RAMSTEDT. Vielä tänä päivänä! Ajatelkaas! Vielä tänä päivänä! Mutta jospa hän jo onkin salakihloissa? Kysykääpäs? HELMI. Ei kysytä enää minusta. Kysytään nyt jo muistakin.
HELMI. Katsokaa, kuinka meidän vehnäset ovat kauniita. Eivät ole palaneet yhtään. LIISA. Se ennustaa onnea nuorelle pariskunnalle. ROUVA TALLQVIST. Ylös, hyvät naiset ja herrat, ylös, siellä kahvipöytä meitä odottaa. Herra Orell, tehkää hyvin HERRA ORELL. Minä en välitä NEITI T
Kun neiti Orell palasi kotiin ja kuuli uutisen Liisan katoamisesta, valtasi hänet sanomaton kauhistus. Kerran toisensa perästä luki hän jälkeenjätettyä kirjettä ainoaa selitystä hänen pakenemiselleen. Ja nyt muisti hän myöskin, että Liisa oli joskus viitannut sentapaista sekä miten sydämmellinen hänen viimmeinen hyvästijättönsä oli.
HERRA ORELL. Vastaa meille henki: Meneekö neiti Helmi Vesterholm pian kihloihin? ROUVA TALLQVIST. Menee! Menee kihloihin! Helmi lapseni, kuulitko sinä? HELMI. Voi, täti ei se ollut mikään henki ei varmaankaan. ROUVA TALLQVIST. Eikö henki? Etkö sinä kuullut ? HELMI. Kuulinhan minä, mutta ROUVA TALLQVIST. No, ja mikä siellä olisi kolistellut, ellei henki?
ROUVA TALLQVIST. Minä tahtoisin vielä selitystä, herra Orell, ettekö ole jo levännyt tarpeeksi? HERRA ORELL. Mihin tahtoisitte selitystä? ROUVA TALLQVIST. Siihen äskeiseen. Luulen että se kumminkin oli erehdys. Ei Helmi ole salakihloissa. HERRA ORELL. Vastaa meille henki toden totta: Onko neiti Helmi Vesterholm salakihloissa? Myöntävä vastaus kolme lyöntiä, kieltävä kaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät