Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Pyyhyet vihertelevät vesaisilla vempelillä, käkyet kukahtelevat korjan kirjavan kokalla, oravat samoelevat päällä aisan vaahterisen.
Kenelläkään ei ollut hänen mielestään niin lysti kuin Mikolla. Mikolla oli hänen mielestään sen tähden lysti siellä metsässä, että se näki siellä pikkulintujen pesiä, oravia ja kaikkia eläimiä ja ne varmaan olivat niin kesyjä Mikolle, että ihan luokse tulivat, linnut kädelle, oravat olkapäille ja jänikset kivelle istumaan. Niin asuksi Elsan ajatukset Mikon luona siellä metsässä päivät päästänsä.
Sanomattomalla voimalla väkevät, kuivat tuulet puhaltavat täällä paljaiden kallioiden välitse; pyrylumi täyttää ilman ja hautaa kylmästä kontettuneen matkustajan, jonka tuisku yöllä saavuttaa. Pohjainen Mongolia on täynnä havupuu- ja poppeli-metsiä, ja kaloja sen joet kihisee. Metsissä villisiat ja hevoset mellastavat, karhut, sudet, jänekset ja oravat oleskelevat.
Mutta nyt se tuo ne takaisin.» Ei saatu häntä hyvällä luopumaan, eikä veli suostunut veljeä vastaan väkivaltaankaan ryhtymään. Ja alussa näyttikin siltä kuin olisivat oravat sakeammassa juosseet ja niinkuin olisi suurta riistaa: karhua, hirveä ja ilvestä ja ahmaa ollut enemmän kuin pitkään aikaan ennen.
Dajakein majat eivät aina ole maahan raketut, vaan yhtä usein ja vieläpä useimminkin ovat ne puissa, joiden lehdet he yhteen palmikoitsevat. Tavallisesti sinne eivät johda mitkään portaat, joita Dajakit eivät tarvitsekaan, sillä he kiipeilevät kuin oravat. Dajakit ovat keskikokoisia ja tanakoita. Kasvojen väri on vaalean ruskea, pää paksu ja leveä, nenä latuska, ja suussa ovat paksut huulet.
Jänikset näyttivät kaiken varovaisuutensa menettäneen ja olivat laukkailleet ylt'ympäri missä vain sattui; oravat olivat laskeutuneet puista maahan häätanssiaisia toimeenpanemaan, teiret, metsot ja muut linnut olivat juoksennelleet laumoittain niitynvarsia pitkin ja siivillään karustelleet puoliympyröitä lumeen.
Majuri Fieandtilla oli linnan puolustajina 50 invaliidia, ontuvia, rampoja ja silmäpuolia Suomen armeijan loppumiehiä, joiden apuna oli muutamia tuolla salaperäisellä ja pelätyllä "sissien" nimellä tunnetuita partiolaisia, kaikki sydäntynyttä ja ryysyihin puettua väkeä, jotka olivat tottuneet viikoittain ja kuukausittain tappelemaan ilman katon suojaa, ilman muuta ruokaa kuin pettuleipä, nuolella ammutut oravat ja tautiin kuolleet hevoset.
"Elkäte meriset miehet, Vielä viekö neitojamme! Vienan on neitoset verevät, Kannanlahen kaunokaiset; Ei niitä tukulla myöä, Eikä kansoin kaupitella; Tukun myöähän oravat, Revot kansoin kaupitahan, Neiet yksin annellahan, Eikä aina yksinkänä." Kalevalan neiti.
Sä Saksaan rientäisit kuin kulon-tuli, Mi luonnon-voimat murtaa mennessään. Et aseita ja kelpo kumppania Enempää tarvitse kuin villi-varsa; Nuo ruostunehet ramut kelpaa sulle, Joit' oravat ei enään hämmästyisi.
AAPO. Ilman tämän kiven kultaista korkeutta. JUHANI. Olipa se meille tervetuloa. Totisesti! Kuin oravat, niinpä kiipesimme nopeasti ylös. EERO. »Ja sitten me ryypättiin». JUHANI. Juuri niin! Kiitos Herran, että on meillä kumminkin viinaa, jos niin, että opetettaisiin poikia paastoomaan tässä. LAURI. En hellittänyt konttiani minä. JUHANI. »Sulle kiitos» myös, mun veljeni.
Päivän Sana
Muut Etsivät