Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. toukokuuta 2025
Kun lehdikko Ja nurmikko Taas illalla tuoksuelee, Niin taivaskin Ja tähdetkin Lapsuuttamme onnittelee. Vähäinen köyhä tyttönen Käv' ahkerasti kouluansa; Ihana kirkassilmäinen, Uus röijy, huivi ruutuinen, Ja sukat omat kutomansa. On nöyrä hän myös tavoiltaan, On puku puhdas, siisti nenä, Mut Ressuks häntä sanotaan, Kun esiliina ainiaan Hänellä on niin ryppyisenä.
Hyrskyt hälvenevät viimein; luotsi laskeutuu kokasta alas ja, pyyhkien otsaltaan sielun ahdistuksen tuomaa hikeä, menee lähimmäisen matkustajan luoksi ja sanoo: "minä onnittelen teidän vapaasukuisuuttanne!" ja sitte hän onnittelee perämiestä. Kaikkialta huudetaan: "Jumalalle olkoon ylistys!" ja nyt taas kielet, jotka tähän asti ovat mykkiä olleet, uudestaan liikkumaan.
Mutta nti Dacquin osasi miellyttää kirjailijaamme yhtä paljo kuin lady Seymour ja kirjeenvaihto jatkui yhtä hellästi ja hauskasti kuin ennenkin. Nuori neiti oli todellakin rakastunut, vaikka hän sitä ei uskalla oikein tunnustaa pelossa, että hän silloin joutuisi rakkautensa esineen valtaan. Hän koettaa kaiken maailman keinoilla ja veikeilyn rikkaalla asevarastolla saada nuorta kirjailijaamme pauloihinsa, milloin ivalla, milloin hyväilyllä, milloin yrittämällä saada hänet mustasukkaiseksi ilmoituksella, että hän aikoo naimisiin y.m.s. Mutta jos on viisas toinen, niin ei ole tyhmempi toinenkaan. Mériméellä ei ole halua avioliittoon, jonka onnesta hänellä on omat ajatuksensa. Hän tahtoo että ollaan ystäviä ja pidetään toisistaan sellaisina. Ja kun nti Dacquin ilmoittaa perineensä suuren omaisuuden koettaen sitäkin asetta, niin toinen vain onnittelee häntä ystävänä arvellen, että nythän te olette vapaa ja voitte tehdä mitä tahdotte. Paremmaksi vakuudeksi kuvaa hän itsensä vanhaksi ja kärtyisäksi, josta olisi vain ristiä puolisolle. Mérimée kyllä rakastaa hänkin, mutta omalla tavallaan, "pas d'église". Viimeisenä keinona käyttää nti Dacquin vielä sitä, että rupeaa hankkimaan itselleen kaikenmoisia kirjallisia tietoja aloittaen kreikan kielen oppimisesta. Tämä onkin Mériméestä sangen järkevää, hän hankkii kirjallisuutta ja antaa neuvoja, mutta lopulta pelottaa häntä kuitenkin, että "te aiotte varmaankin vielä kirjoittaa oppineen teoksen?" Emansipatsioonin ystäviä ei hän nim. juuri ole. (Katso esim. Lettres
Päivän Sana
Muut Etsivät