Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Erkki vaipui omiin ajatuksiinsa, sitä osoitti jo hänen katseensakin. "Mitä ajattelette, herra ylioppilas?" kysyi Mathilda. "Oh, minä ajattelin, kuinka onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen lienee se mies, joka kysymykseen 'mitä olet toimittanut elämässäsi', voi luutnantti Karlson'in tavoin vastata: 'minä olen mielistellyt neitosia', ja kuinka onnellinen lienee sellaisen miehen vaimo."
Niinpä tulen minä huomenna kertomaan teille kaikki, teidän pitää kaikki tietämän, kaikki..." "Hyvä, suostuttu. Ja te alatte..." "Tietysti." "Näkemään asti." "Näkemään asti." Ja me erosimme. Minä kuljeskelin koko yön ympäri. En voinut päättää palata kotiin. Minä olin niin onnellinen ... huomiseksi! TOINEN Y
Ole onnellinen siinä elämässä, jonka olet valinnut!" Tyttö meni, ja he erosivat. "Henki!" sanoi Scrooge, "älä näytä minulle mitään enää! Vie minut kotiin. Miksi tahdot vaivata minua?" "Yksi varjo lisäksi!" huudahti henki. "Ei enää!" vastasi Scrooge. "Ei enää. Minä en tahdo nähdä sitä.
Onnellinen se, joka, niinkuin te, Tom, huomaa, että lyhempi, puhtaampi ja mukavampi tie viepi päämaaliin taikka lepopaikkaan, kuin se, joka kulkee siivottomien etukaupunkien läpi!"
Ennen sinä olit onnellinen taiteen parissa, ja niin sinun nytkin taas täytyy sen kanssa yksistään olla onnellinen. Niinkuin sinä, soittokappaletta kuullessasi, voit eroittaa soiton hälinästä, joka ei kappaleesen kuulu, niin tee sinäkin tehtävääsi vaan, äläkä ole huolevinasi mitään koko kohinasta, joka sillä välin ympärilläsi on. Jos et sitä kuulla tahdo, sinä et sitä kuulekaan.
Erik Horn oli vallan hurmautunut kesäyön ihmeellisestä valosta, jonka nyt näki niin monen poissaolo-vuoden perästä. Musiikki, kotimaan ilma, hänen onnellinen rakkautensa ja illan kauneus, kaikki se yhdessä viritti hänen sielunsa kielet omituiselle soinnulle, joka salli hänen korkeimmassa määrässä nauttia elämää, olemassaolon iloa.
VALTANEN: Naislogiikkaa! Pitäisi kai olla köyhä ollakseen onnellinen! Mutta niinhän Martta sanookin! Idiootti! VALTANEN: No, sensijaan Uuno loistaa onnesta. ROUVA VALTANEN: Uuno on onnellisempi, mutta ehkä vaan siksi, että aikoo pian jättää meidät...
Tehköön nyt siellä katumusta ja parannusta". Minä olin liian onnellinen, saattaakseni kantaa sydämmessäni vihaa. Minä rupesin pyytämään, että Shvabrin päästettäisiin vapaaksi, ja hyväntahtoinen kapteeni, vaimonsa suostumuksella, täytti pyyntöni.
Mutta mitä? Ottaa eukon mistä saapi. Aivan oudon, tuntematta ja rakastamatta häntä. Niinkö? Niin, miksei? Niinhän ne meikäläisetkin tekevät. Ja hyvin menestyvät rakkaudettakin? Hyvin. Vielä siihen mitä rakkautta...! Jehu istui kätkyen laidalla ja hypitti hymysuin käsiensä välissä tervettä poikaansa. Onnellinen hän oli, ja hän tunsi sen täydelleen.
En minä hänen vastenmielisyyttänsä itse minuani kohtaan pahakseni pane, vaan olen nyt niin ylönpalttisen onnellinen siitä kuinka Herra meidän teitämme on ohjannut ja johtanut, että minä vaan sinua minun käsilläni kantaa tahtoisin, ja lentää ja ilmaan heittää sekä hatun kuin myös pään; ja olen minä niin vallaton, etten minä jalvoillani seisoa osata tahdo, ja pian tahtoisin ryssät tänne, että minä heidän päällensä minun kuohuvaa ja paisuvaa ylpeyttäni ja kopeuttani ajaa ja päällepanna taitaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät