Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Woi, woi! olispa niin hywä, kun Mikko olisi kotona ja tekisi työtä, eikä ryyppäisi. Silloinhan sinunkin, isä, olisi niin hywä kun sinulla olisi niin uljas työ=kumppani!" kehoitti Leena miestänsä. "Sinulla on hywä toiwo ja uskallus, mutta minä epäilen yrityksen onnistumista; sillä työn tekeminen unhotetaan paljon pikemmin kuin opitaan.
Mutta suohon syvään hänen kätkin, ja olispa kaikki hyvin, jos ei korvani sieltä tuota huuhkaimen huutoa kuulisi, joka lakkaamatta kaikuu tänne. Tahi hairausko kaikki olis, vale korvissani tämä ääni? Sillä tuntuu kuin ei istuisi pääni juuri oikeilla tiloilla, vaan viistoon vetäisi. Eikä ihme, koska vuorokausia kolme sen päällä seisonut olen.
Mutta posito, että vartija sillon olis maannut, niinkuin Timoteus äsken tuossa rahilla, niin olispa kenties nyt ihan toisenlainen mailman historja. Posito, että äsken, Timoteuksen maatessa, Preussiläinen äkisti olisi karannut päällemme. Haa! ken menee takaukseen, ettei tästä hetkestä Europan kartta muodostuisi perin toisin? Niinpä taitaa pienimmästä kipenästä nousta hirvein tulipalo.
Hän on vainon-alainen ja sentähden meidän kumppalimme. Siis emme saa jättää häntä pulaan." "Christoph," sanoi Vilho, "sill'aikaa kuin minä odotin sinun takaisin tuloasi, kuulin minä linnan kellon ilmoittavan sydän-yötä. Olispa siis aika lähteä linnaan, niinkuin Liddylle lupasimme." "Liddy!" huudahti vaimo vavahtaen, "Jumalan nimeen! kuka on tuo Liddy?"
Tänne kuin ehtii, niin lepoon asettuu sekä ilot että tuskat. MIKKO. Ville parka! Olispa hän yhtähyvin saattanut vielä elääkin. SILJA. Mitäpä onnea hänelle täällä oli tarjottavana. Parempi, että Herra hänet korjasi, ennenkuin ehti kovettua ja paatua. ANTTI. Hän oli niin terävä ja vilkas... Erinomaisen kaunis poika, siksi kuin rupesi sairastelemaan. MIKKO. Niin oli, minäkin muistan.
Sattuu, näette, toisinaan, että porot puskuillessaan käyvät sarvista irtipääsemättömästi kiinni. Lappalaisteltti het' ilmestyi heidän eteensä. "Olispa parempi ollut, ett'emme olis noita kohdanneet," virkkoi vappus, "mutta koska nyt nain on sattunut, niin paras käydä sinne ja lämmitellä."
"Mutta menkäähän kamiinin eteen. Oikeinhan vapisette vilusta; toivonpa ett'ette tule kipeäksi." "Ei suinkaan," vastasi Obenreizer; "vaan olen ehkä kylmistynyt. Olispa Englantilainen ilmanne saanut vähän armahtaa Englantilaisten tapojenne ihailijaa. Antakaa ma katson kuittia." Vendale aukaisi rauta-kaapin, ja Obenreizer siirsi tuolinsa kamiinin eteen ja lämmitteli käsiänsä liekillä.
"Melkein niin minä tuumin", sanoi Klairon, "vaikk'en minä nyt juuri väitä niin, että me kohta syötyämme lähtisimme täältä. Mutta yötä emme viivy täällä. Kello tuolla uunin otsalla lyöpi juuri kymmenen. No, niin! Minä väitän, että me vielä ennen puoli-yötä olemme vapaat ja viedään voitto-riemulla täältä." "Ah, olispa se ihanata!" huokasi Lekain.
Sillä lailla, juuri niin! Taistelettepa kuin uskon sankarit. Juho kimpustaa ja vääntää kuin Israeli itse ja »Tuomas seisoo niinkuin tammi». EERO. »Koska saarnaa Aaprahammi». Mutta katso Juhon suuta ja kauhistu. Ah! pistäisin nyt vaikka teräspuikon hänen hampaittensa väliin roiskis! ja olispa se kohta kahtena kappaleena. Kauhistunpa, kauhistunpa! AAPO. Miesten otteloa vaan.
Ei kukaan saa minua koko komeudessani nähdä ennen kuin huomenna. Helmer. Mutta, Nora-kulta, sinä näytät niin rauenneelta. Oletko liian ahkerasti harjoittanut? Nora. En, en ole vielä kertaakaan harjoittanut. Helmer. Olispa se kuitenkin tarpeellista Nora. Niin, se on aivan tarpeellista, Torvald. Vaan en tule millään lailla toimeen ilman sinun avuttasi; olen peräti unhottanut kaikkityyni. Helmer.
Päivän Sana
Muut Etsivät