Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Ja näihin oli pfalzilaisen katse kiintyneenä; sillä tuo muuten niin iloinen kisälli tiesi hyvinkin, että tuolla rauhallisella paikalla jo moni tunnelissa onnettomuuden saanut on haudattuna ja oliko tuo kehoittava merkki, maallisen ikeen alta pääsemisestä, yhdistyksessä tuon unen kanssa, josta hän nyt aikoi kertoa ystävällensä.
Samassa kuului oven suusta päin kummallinen rupsahdus. "Herrainen aika! Mikä se oli?" huudahtivat eukot yhteen ääneen. "Oliko lapsen päällä ristiä?" kysäsi Maija. "Etkös sinä pannut?" kysyi Marjetta vapisevalla äänellä. "Enhän minä onneton sitä muistanut, voi, voi!" valitti maalarin Maija masentuneena.
Muuten en oikein tiedä, oliko hänen viivyttelemisensä kavaluutta vai todentekoa. Mutta enimmästään ovat kuninkaiden mielet yhtä huikentelevaiset kuin kiivaatkin, useinpa vastakkaisetkin. Kun sitten aika ja paikka oli määrätty rauhan keskustelua varten, puhuttelee Bocchus milloin Sullaa, milloin Jugurthan lähettilästä, kohtelee heitä ystävällisesti ja lupaa molemmille samaa.
Ja hän pyörähti ympäri peilin edessä nähdäkseen, oliko kaikki järjestyksessä; Eugen seisoi äänettömänä ja tarkasteli häntä. Hän oli hyvin sievä siinä seistessään, kihara tukka kammattuna korkealle päälaelle, ja hänen hieno hipiänsä oli heloittavan kaunis vaaleansinistä pukua vasten, joka ympäröi hänen upean vartalonsa.
Niilo hymyili tietämättänsä oliko se kenties hyvä enne? Hän yhtyi kirkkoväkeen ja lähti kirkolle. Täällä oli jo paljon väkeä koolla, ja joka vaan pääsi, tunki esiin penkkien tykö ja hankki istumapaikan itselleen; kuitenkin jäi moni seisomaan käytävälle, ja niiden joukossa oli Niilo.
»Puhukaa tekin, äiti, Elsalle», sanoi Liisa äidilleen suoraa päätä ja alkoi kertoa asian alkusiaan myöten. »Teihin hän luottaa ja ottaa neuvostanne vaarin», sanoi Liisa aivan kuin peläten, että Elsa hylkää Tuiran. »Oliko se Tuiralta se kirje?» »Keneltä se sitten olisi!» »Eikö Iikan kirjeessä ole mainittu siitä?» Iikan kirjeessä? Sitä ei ollut Liisa lukenutkaan!
Oliko minulla, maailmaa kokeneella miehellä, joka olin nähnyt niin paljon pahaa, jonka mielen oli seoittanut epäilys ja joka olin saanut osani maailman elämän-nautinnoista, oliko semmoisella miehellä oikeutta yhdistää kohtaloaan semmoiseen nuoreen olentoon kuin sinä, semmoiseen lämminlempiseen, kyyhkyslakan kirkassilmäiseen, viattomaan linnunpoikaseen.
Ajatus oli naurettava mutta kuitenkin sai se toivojen virran valahtamaan hänen sielunsa lävitse. Hän sieppasi taskustaan pienen avaimen, joka hänellä tavallisesti oli aina mukanaan. Laatikko aukeni sieltä putosi kirje. Vapisevin käsin mursi hän sinetin. Helenan allekirjotus! Oliko Jumala kuullut hänen rukouksensa? Tahtoiko hän lähettää hänelle voimaa ja pelastusta?
Mutta oliko niistä yksikään niin rikoksellinen ja niin syvälle langennut kuin hän?... Voisiko hänkin levätä täällä niin hiljaa ja rauhallisesti?... Eikö hänen hautaristinsä ilmoittaisi jälkeenjääneille, kuinka mitätön ja turha hänen elämänsä oli ollut, mikä kurjuus viimein lopuksi tuli. Eikö ilmoittaisi...
PROLOGI. Me näytelmän ja itsemme Nyt suosioonne suljemme Ja kärsimystä toivomme. HAMLET. Oliko se proloogi vai mielilause sormuksessa? OPHELIA. Se lyhyt oli. HAMLET. Kuin vaimon rakkaus.
Päivän Sana
Muut Etsivät