United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minulla on tytär minulla on kaksi mutta minä nyt en siitä toisesta puhu sillä hän on jo onnellisissa naimisissa hm naimisissa. Minä puhun nyt vaan nuoremmasta tyttärestäni sillä, niinkuin jo sanoin, niin minulla on kaksi tytärtä toinen vanhempi ja toinen nuorempi. Avioliitto on tärkeä askel elämässä tärkeä sangen tärkeä. Se voi onnistua ja se voi epäonnistua. Niin, en minä nyt itsestäni puhu. Hm!
Ketjuun! ei enää nyt huttua maistella,» »... vaan jälkiruuaksi saamme nyt taistella.» Vanha, pikkuruinen mummo kävelyllä suuren, mustan rotukoiran myötä. Varmaan vanhan vaivalloinen kulku tuntui nuoremmasta liian verkkaiselta, tai lie mikä mielen puuska ollut, päätä käänsi se ja ilmaa nuuski, haukkui, sitten lähti hölkkäjuoksuun tietä pitkin.
Vanhin menetti oivallisen paikan epärehellisyytensä tähden, mutta kirjantekijän hänestä viimeksi kuultua oli hän saanut jälleen luottamusta ja oli työssä eräällä sepällä W ssä; silloin oli hän kunnollinen ja uuttera nuorukainen. Nuoremmasta tuli auttamaton varas. Kirjantekijä lähetti hänelle kertomuksen "Rautakangista", kun hän oli Statfordin vankihuoneessa, matkalaukun varkaudesta syytettynä.
Länsisuomalais-hämäläinen ja savolais-karjalainen kansanluonne ovat voineet saada eroavat vivahduksensa osaksi juuri tästä aineellisen kultuurin vanhemmuudesta tai nuoremmuudesta toisaalta vanhemmasta, juurtuneemmasta yhteiskunnallisesta viljeltymisestä, yhteiselämän juuriin pureutuneemmasta elämäntottumusten muokkautumisesta, toisaalta nuoremmasta, vielä hataraksi ja sulautumattomaksi jääneestä, epävalmiimmasta sivistys- ja muokkaustyöstä.
Historiallisten olosuhteiden luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden aiheuttama kehitystasoero, verrannollisesti runsaampi verellinen ja traditionellinen pohjautuminen länsisuomalais-hämäläiseen kansapohjaan ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen vaikka luultua paljoa vähäisempään veren vierauteen vain ovat ne rajaviivat, jotka eroittavat ruotsinkielisen sivistyneistömme nuoremmasta suomenkielisestä sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina ja väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet näiden erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista toisistaan siinä määrin, että harhautunut ja harkitsematon yleistajunta on johtunut antamaan näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille jopa ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen.
Liisa, joka oli vasta kymmenvuotinen, sanoi: "Minä menisin mielelläni." "Sinä olet liian pieni; jos minä menisin, niin se toista olisi", sanoi kaksitoistavuotinen Esteri. "Johan nyt, nuoremmasta päästäkö niitä kankurin oppilaita aloitetaankin", sanoi äiti. "Kaikkein sopivin on siihen Hanna", sanoi Mari. "Niin minunkin mielestäni", sanoi äiti.
Oikeassa ei näkynyt keskellä mitään semmoista mustempaa kuin muiden ihmisten silmissä, vaan kaikki oli yhdennäköistä vaalahtavaa, kuin jos olisi pannut munankuoren sinne silmäkulman alle. Sentähden istui hän aina niin, että oikea silmä oli nurkkaan päin, ja yleensä piti huivia päässään enemmän kuin ilmanlaadun vuoksi oli tarpeellista. Nuoremmasta taas ei riittänyt molemmille.
Mutta tällä tytöllä, usko pois, onkin paljon aihetta pitää päätänsä pystyssä, ei ainoastaan sentähden että hän on syntyisin vapaista ja jaloista vanhemmista, että hän on harvinaisen kaunis ja että hän, vielä pienenä lapsena ollessaan, piti niinkuin parahin äiti huolta nuoremmasta siskostaan, vaan etenkin sentähden, ja sinun pitäisi paremmin kuin muiden nuorukaisten, jos oikein sinut tunnen, voivan se huomata, sentähden että hänen täytyy olla ylpeä, jott'ei hän koskaan toimittaessaan niitä alhaisia askareita, joihin hän, paha kyllä, on pakoitettu, unhoittaisi, että hän on vapaa ja jalosukuinen nainen.
"On paljon helpompaa keksiä nimiä kuin ampua metsäkauris loikasta, mutta eläin sai kyllä loppunsa nuoremmasta kädestä kuin teidän tai minun, kuten sanoin jo aikaisemmin." "Mitä sanottekaan ystäväiseni", huudahti matkaaja, kääntyen leppoisasti Nattyn kumppalin puoleen, "heittäisimmekö kunniasta tällä dollarilla, ja saatte pitää hopean, jos häviätte; mitä sanotte, ystäväiseni?"
Viimeisinä kuukausina olivat Mathieu ja Marianne huomanneet, että hän oli hyvin paljon yhdessä Clairen kanssa aivankuin hän olisi tahtonut menetettyään vanhemman sisaren saada korvausta nuoremmasta, joka tosin ei ollut yhtä kaunis, mutta kunnon emännän alku. Ensin tämä seikka oli murehduttanut heitä, sillä kuinka voivat he unohtaa rakkaan Rosen.