Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Soittonsa ihmevoimalla Väinämöinen nukuttaa koko Pohjolan kansan; Kalevalan uroot saavat Sammon kivimäestä, johon se on kätketty, ja lähtevät saaliineen kotomatkalle; mutta herättyänsä Louhi, Pohjolan emäntä, lähettää myrskyn heitä tuhoamaan, jolloin Väinämöisen kantele hukkuu aaltoihin.
Hän oli tullut tänne varhain aamulla, keittänyt kahvia joukolle ja haravoinut. Hän oli tarttunut työhön melkein epätoivoisella innolla, sillä hän tahtoi saada ajatuksensa haihdutetuiksi, saada kaikki äänet sisässään vaikenemaan. Kaiken sen, mikä hänessä oli alkanut viime aikoina herätä, tahtoi hän taas nukuttaa ... nukuttaa ikuiseen uneen.
Soittakaatte, kirkot, kellojanne! Pois ne työstä kansan nukuttaa: Velttona vaan taivas-armoon luottaa, Mutta taistelunsa unhoittaa. »Toivonkirkko» tuolla sinivehreen Veldesjärven saaress' uskottaa: Kuka vaan sen kellonnuoraan tarttuu, Hän sen voittaa, minkä toivottaa. Petosta ja kansan peijausta! Toivonkello kunkin rinnass' on. Sit' on helppo joka hengen soittaa, Mut ei muu kuin työ vie voittohon.
Hän yrttejä ja kukkaisia niituilta keräilee ja rakentaa tuoksuvan hikijuoman valittavalle veljellensä, ja sitten vienolla käsivarrellansa hänen nukuttaa, viihdyttää lohdutuksen sanoilla vaihka kiiltääkin hänen omassa silmässänsä murheen kyynel. Tämä, herra Angelo, on kuva niistä ajoista koska hurjapää Bellona on kaiken järjestyksen tehnyt chaokseksi ja jokainen pitää huolen ainoastaan itsestänsä.
Myhrberg oli piirityksen aikana kerta Jadwier'n käskystä käynyt Reschid paschan puheilla; hänen oli pitänyt olla antaumus=ehtoja hierowinansa, mutta todentodella tahdottiin sillä waan nukuttaa Turkkilaisten walppautta ja peittää erästä aiottua ulosrynnäkköä. Petoksen sitten hawaittuansa oli pascha tulistunut kowaan wimmaan ja waati nyt, kun linna todella antautui, Myhrberg'iä käsihinsä.
Emme arvaa kuinka kauas kuvittelon kentille olemme joutuneet, ennenkuin heräjämme. Nyt tunsin selvään, että minä lemmin Eva van Arsdel'ia, lemmin häntä niin suuresti, ett'en enää saattanut nukuttaa omaatuntoani ystävyys sanalla. Tämän olisi minun pitänyt huomaaman jo alusta, ja nyt minä nuhtelin itseäni, ett'en ennen ollut tuota tunnustanut.
Kun Väinämöinen soitollaan nukuttaa Pohjolan väen ja samaten laulullaan Ilmarisen avulla avaa yhdeksät portit, tarkottaa tämä herrauden saamista fyysillisten aistinten yli. Ruumiilla on oma tajuntansa eikä pyrkijä pääse sen herraksi, ellei hän kohtele sitä elävänä olentona.
Hän oli hyvin soitannollinenkin, mutta soittokoneen aika on ollutta ja mennyttä ja nuorimman lapsensa hän nukuttaa lauluihin, joita vieraat muinoin hänen komeassa salissaan ihaillen kuuntelivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät