Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Laiva liukui kauniisti ja ystävällisesti pelkän ison prammipurjeen avulla suoraa suuntaansa satamaan, jonka rannat olivat täynnä uteliaita katselijoita, sillä eihän Vaasassa tapahtunut joka päivä, että näin iso laiva, joka lisäksi vielä oli niin siisti ja pulska kuin Toivo, tanssi kuin nukke satamaan. Myyrä, myyrä! huusi Eerikki uudelleen.
Hän asetti Vapun kädet niin, että saattoi panna nuken lepäämään käsivarsille, ja sitten syrjästä katseli iloisena ja onnellisena siitä, että tuo nukke, jota Vappu piti sylissään, oli hänen omansa. Vapusta oli melkein kuin unta. Siinä käsivarsillaan nukkuvaa nukkea katseli hän suu leveässä hymyssä, silmät kirkkaina, liikutteli jalkojaan kuin olisi seisonut tulisilla hiilillä.
Nyt kuultiin tuolla sisällä suloisen äänen puhuvan rauhoittavia sanoja, mutta ruhtinattaren ääni siitä vain kiihtyi. Pois! huusi hän. Tappakaa minut! Häväiskää minua! Minä en tahdo olla sinun kuningattaresi! Nukke nukelle, kuinka kohteliasta! Pois, teidän majesteettinne! Pois, pois, pois! Olenhan sanonut teille, että rak ... en, enhän ole sanonut.
Bruno.» Näitä hajanaisia sanoja tosin ei ollut monta, mutta niitä oli enemmän kuin tavallinen nukke osaa puhua. Tällä ihmeellä oli kuitenkin luonnollinen seuraus, sillä kun mustalaisnainen näki päivän syysauringon laskevan länteen, näki hän sen Smedjegårdin vankilan ristikkojen takaa.
Nyt on lyijy poissa, mamma," lisäsi hän ja ojensi kätensä äitillensä, "nyt on lyijy poissa." "Jumala olkoon kiitetty, Annette kulta, kun olet taas onnellinen!" "Sen on minulle Dora opettanut; sillä minä, samoin kuin se, en ole aiottu olemaan kaunis nukke, vaan ihmislapsi, joka ei pidä itseään ylen hyvänä tekemään työtä ja joka tyytyy vähään. Sellainen olen nyt, Jumalan kiitos!"
Zelina oli itse puettu jotenkin jumalattomaan vaatetukseen ja tyttären oli hän koristellut kukkaisilla hiuksissa. Lapsella oli muuten näyttelyn tapaisia vaatteita. Kaunis äiti istui suuren peilin edessä ja hänen polviensa vieressä seisoi Viola. Lattialla, pienokaisen jalkain vieressä, makasi se ennen rakas nukke.
Hohho, miten monta nimeä sillä tytöllä on nauroi isä, joka auttoi sinettiä avatessa äsken oli nukke "Neiti talvikukkaselle" ja tuleva käärö on "Pikku auringonsäteelle". Mutta Lillin mielestä tämä ei ollut mitään kummallista, hän piti osotteet kaikki ihan oikeina. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanoi kasööri setä.
«Porsas«, vastasi Johannes. «Hyi, kuinka ruma nimi!« «Mutta kun se oli porsas...« «Mutta ei porsas ole nukke«. «Eikö se ole nukke, jolla leikimme?« »Ei, tämä ... tämmöinen on nukke; mutta koska sinulla ei nukkea ole, saat sinä tämän, ja tämä on aivan uusi.
Laura ei ollut nukeista välittänyt lainkaan. Mutta kerran ollessaan äitinsä kanssa kaupungilla kävelyllä hän yhtäkkiä pysähtyi myymälän ikkunan ääreen, jossa oli nukkeja, osotti niistä muuatta ja äitinsä hämmästykseksi sanoi: »Osta, äiti, tuo minulle.» Se oli kyllä sievä nukke, jonka saattoi asettaa istumaan tahi seisomaan, kädet erilaisissa asennoissa.
Ilman sitä itsenäisyyttä, sitä mahdollisuutta »uppiniskaisuuteen», »syntiin» ja »pahaan», joka ihmisen ihmiseksi tekee? Nukke hän olisi jumalien käsissä, tiedoton »jumalan kuva», täydellinen, mutta ansioton. Ilmarisvoimat ne sentähden ensimäisinä astuvat näyttämölle ihmiskunnan elämässä ja vasta viimeisinä Väinämöisvoimat.
Päivän Sana
Muut Etsivät