Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Sua suuri Suomen kansa Muistaa sydänaarteillansa. Kaksi kannelta. Väinö, virtasen kuningas, Tässä ennen laulut laati; Norot notkui, paadet paukkui, Taivon kansi kalkahteli. Onko tässä nuorisossa Nousevassa, kasvavassa, Joka soiton valloittaisi Suurelta sukuisältä, Kuninkaalta kannelkullan?
Ja laulun tenhosta tammet nousi, Jo tammet nousi ja hongat hyötyi Ja elämännestehen hetteet hersyi Vihrytvaippahan luonnon verhoin; Nousp' on nurmihin nuoret heinät, Kasvoi kukkia kangashiekat, Norot marjoja maasta työnsi, Solkikoivuja soiset notkot, Lehdot leppien aaluvoita, Laaksot lintujen laulupuita.
On mulle Suomi suloisin, Vaan Häme siitäi kallihin. Sen tuskin tiedän vertaista, Niin kaunista, niin herttaista, Kuin kulta Hämeen maa. Lempeitä laaksoin lehtoja, ja lintuin laulupuistoja, Ja marjaisia kankaitaan En unhoittaa voi milloinkaan, Oi Hämeen kallis maa! Oi Hämeen pellot viljavat, Ja kasket kullan loistavat, Ja tuhannet sen tuomistot, Sen niityt, norot, varjostot, Ei maata vertaistaan!
Nähtyänsä veren vuotavan suasta, puhkee Lemminkäisen äiti liikuttaviin valituksiin; mutta kuinka heikko on näiden sanojen vaikutus vielä sitten seuraavan etsimisen kuvauksen rinnalla: Pian juoks' matkan pitkän, Pian juoksi, jotta joutui: Mäet mätkyi mennessänsä, Norot nousi, vaarat vaipui, Yiähäiset maat aleni, Alahaiset maat yleni.
Sen tuskin tiedän vertaista, Niin kaunista, niin herttaista, Kuin kulta Hämeen maa. Lempeitä laaksoin lehtoja Ja lintuin laulupuistoja, Ja marjaisia kankaitaan En unhoittaa voi milloinkaan, Oi Hämeen kallis maa! Oi Hämeen pellot viljavat, Ja kasket kullan loistavat, Ja tuhannet sen tuomistot, Sen niityt, norot, varjostot, Ei maata vertaistaan.
Ei Gowryn suvilaaksot, ei Forthin norot armaat niin mieltäni viehdä kuin vuorenselät harmaat; lymyss' siimeisen rotkon on kirkas sinivuo, kaikk' aatokseni sinne käy lemmittyni luo. Lymyss' siimeisen rotkon on kirkas sinivuo, kaikk' aatokseni sinne käy lemmittyni luo.
Unhotin kaikki ne mustat huolet. Minä työtä sain ja tehdä ryskin, ja palkka hyvin maksettiin. Ajattelin aina vaan, että mitä olisin jo kerännyt rahoja, jos täällä olisin pysynyt enkä lähtenyt merta etemmä kalaan. Aloin hommautua kotipuoleen. Kesä oli tulossa, kosket kohisi, purot porisi, norot turisi, metsät möhisi lumesta sulavan veden kuohusta. Kirjavana oli maalla riittyviä lumen kietaleita.
Päivän Sana
Muut Etsivät