Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
NIKO. Sen pääkaupungissa hummannut olen kuukausia kolme, ja iloinen, peijakkaan iloinen oli se aika. Joka päivä siellä uhrijuhlaa vietettiin, ja siinäpä kaikkia yltäkyllin; siinä sianlihaa, peloittavan lihavaa, syötiin ja kalliita viiniä juotiin niin paljon kuin kutakin miellytti.
Monta kannua olemme yhdessä tyhjentäneet! KROUVARI. Sitä en muista. Sanokaa nimenne. NIKO. Jos tempaisitte pois tämän parran, niin luulenpa, että löytäisitte sen takaa entisen Järvelän Nikon kasvot. KROUVARI. No koira vieköön! NIKO. Mutta hiljaa, isäntä! Minulla on mielessä vikkelä, viaton juoni, johon pyydän teidän apuanne!
Ole lohdutettu, tyttäreni! ANNA-MUORI. No sinä suuri jumala! Totisesti Järvelän Niko, vaikka paljon muuttunut. Tunnetko minua vielä? NIKO. Vanha Anna-muori, luulen! ANNA-MUORI. Sama muori, joka kerran sinunki auttoi mailman valkeuteen pääsemään! TOPIAS. Tunnetko minua sitten? NIKO. Sinua en koskaan ole unohtanut.
Jos asia on niinkuin se näyttää, niin pelastuu mar todella sekä Iivarin että Eskon selkä! TOPIAS. Jaana piikaseni, tules kuulemaan, mikä onni on kohdannut meitä. Tässä on se suuri varas kiikissä! NIKO. Sinäkö Jaanani, pieni enkelini? Tule ja päästä isäs kädet, että hän saa sinua halailla! TOPIAS. Mitä hän sanoo? JAANA. Te isäni? NIKO. Merimies Niko, karkuri, mutta ei varas.
"En tiedä, mitä Mikkelin isä Niko sanoisi, jos otamme Eerik-herran tavarat", vastasi Pekka miettivästi. "Joko taas puhut isä Nikosta! Siitä minä viisi, mitä Niko isä sanoisi. Me tarvitsemme näitä tavaroita emmekä voi niitä nyt antaa takaisin. Jos vastedes tapaamme Eerik-herran, niin voithan antaa hänelle pyssyn takaisin. Emme me voi sitä kuljettaa mukanamme, jollemme jätä sinun pyssyäsi tänne.
NIKO. Myin soman partani hatun-töyhdöksi Turkin sulttaanille, ja sataan piastiin, mieletön, sen mennä annoin. EERIKKI. Mutta toivothan sen kasvavan ja ehtivän saman mitan kerran vielä?
NIKO. Pää on kiireeltä otsaan niinkuin kapin paljastama, alipuolella otsaa kaksi pientä, punaista silmää killistelee, ja oikean alla on parhaillaan joku keltasininen koristus; muutoin on kasvoillansa nauriin haamu ja viinan karva. Se on miehen muoto, ja, sen takaan, suurimman lurjuksen muoto maapallon päällä! IIVARI. Enon kuva. Minä julmistun.
NIKO. Kuinka hyväänsä, mutta enpä ylen-anna tätä juonta jonkun pienen kiusauksen tähden, ja toiseksi, niin varkauden tapahtuessa istuin minä Turun linnassa, söin vettä-leipää ja Turkuun tulin suoraan Engelsmannin laivalta. KROUVARI. Hyvä! Me käymme käsiin! NIKO. Malta! Mitä olen velkaa? KROUVARI. Kuusi kopekkaa, hyvä vieras! Nyt hyvästi! KROUVARI. Onnea matkalle!
Rientäkäät apuun meitä kaikki ihmiset! KROUVARI. So, so, hiljaa, junkkari! Sinä hukkaan ponnistelet, mies parka! Käpäleet koreasti tänne vaan! IIVARI. Antakaas nuora minulle! KROUVARI. Vain niin, tässäkö on nyt lintumme, ja niin pahasti takerrettuna paulaan? Ahaa, sinä veitikka! NIKO. Elä sido niin kovasti! KROUVARI. Eläpäs sentään kiristä pahoin kurjan saatanan käsiä!
EERIKKI. Paljaat? NIKO. Alastomat juuri; mutta polvista alespäin alkaa taasen mustat sukat, ja jaloissaan on heillä punaiset kengät. Juuri niin, niin eletään Turkin maalla, eletään, kuin vuohet huhdassa; ja ikäväksi pisti sieltä seilata pois. Roomiin sieltä seilasimme, mannaa ja hunajaa lastina, ja tultuamme tähän mailman-kaupunkiin meitä kohtasi kova pauhina ja ryske.
Päivän Sana
Muut Etsivät