Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Johtajatar tiuskii, että Byskata on pahennukseksi koko kodille; johtajatar oli muka erehtynyt päästäessään Mimmin käymään Nelman luona: Mimmi ei olekaan oikea lohduttaja Nelmalle ... joka kyllä muuten käyttäytyykin hyvin. Mimmi sanoo olevansa Nelman vanha tuttava ... ja pilkkaa ja haukkuu johtajatarta.
Lankeaa uskollisena kaulaan ... ja sitten vasta alkaa se heidän oikea elämänsä. Sakris odotti ja odotti. Hän tunsi, että Nelma tulee. Bergmanille hän sanoikin uskovansa Nelman varmasti palaavan. Mutta Nelma ei tullut. Sakris istuu ikkunansa ääressä, surkeana ja sinertävänä ... ja tähystelee maantielle.
Naiset menivät muka valitsemaan kahvinkeittopaikkaa. Sakris odotteli. Eivät tulleet takaisin. Hän alkoi koria ja harmonikkaa kantaen tallustella sisemmälle saareen. Mutta ei tavannut naisiaan. Sakris tallusteli ... etsi kaikkialta. Ja viimein näki hän Mimmin ja Nelman kävelemässä kolmen herran seurassa. Kaikki he ... nauroivat. Yksi pyrki taputtelemaan Nelmaa. Kukkelman töllisteli.
Pääsi tarjoilijaksi johonkin kansanruokalaan Söörnääsin puolelle ... sellaiseen, joita mainitaan nimellä "Kuppila". Luojan kiitos: omistaja ... sosialisti ... ei kysynytkään häneltä todistuksia ... sanoi vain ottavansa erikoisen mielellään maalaistyttöjä. Ruokalassa oli hirmuinen kalina ja meteli ... paitsi ainaista kiirettä. Nelman hermot olivat tylsyneet ja ärtyneet.
Mimmi kieltää: ainoastaan keskenään hän ja Nelma ovat puhelleet. Toruja väittää Mimmin valehtelevan ... paasaa hänelle, uhkaa erottaa Byskatan Nelman seurasta. Byskata on siis Mimmin sukunimi! Ja toruja on varmaan noita johtajattaria. Mimmi pullikoi vastaan... Hän sanoo olevan itsellään ikävän ... mokomassa luostarissa.
Vanhus ei puhunut hänen kanssaan paljon muusta kuin töistä, joita heidän oli tehtävä. Illat täytyi Nelman valvoa ja odottaa kotiin herrasväkeä, jolla ei ollut hänelle muuta sanomista kuin kehotella häntä olemaan ahkera. Nelma tutustui saman kivimuurin toisiin palvelijoihin; ne kertoivat hänelle ammattiyhdistyksestä ... ja kehottivat lähtemään kanssaan iltamiin.
Nelman täytyi riisua häneltä säärykset ja kengät jalasta ja peittää hänet ... siihen saarnaamaan ... ja kehumaan olevansa Rasputiini. Nelma joutui tästä lähtien yöksi permannolle. Yöllä Kukkelman pihisi ja sihisi. Hänen kurjasta kurkustaan kävi hengitys vingahdellen kuin pyypilli. Ja miehen pitkästä tukasta tuntui omituinen haju aina kamarin toiseen nurkkaan asti. Nelma ei saanut unta.
Mutta: maailmassa tottuu pitkätukkaiseen rampaankin, jonka silmät kiiluvat kuin... Ilkeitä olivat kylän akat. Kuiskailivat keskenään kulkiessaan Nelman ohitse ... ja osoittivat häntä sormellaan. Niiden kielet olivat kuin käärmeiden.
Minä en lähde sinne, virkkoi Nelma. Sakris kysyi kummastellen: Miksikä sinä et lähde? Ihmisten pilkattavaksi ... tällainen, hymähti Nelma. Mikä vika sitten sinussa on? kysyi Sakris jälleen. Nelman puheesta ilmeni, että hän piti itseään sellaisena ... kuin mikäkin... Mikä se sitten on? kysyi Sakris. Hm... Hm, pullahiirikö? Sakris nauroi: Ettäkö ... kun ei pappi ole meitä vihkinyt?
Heh ... siitä huvilasta ei tullut... Mutta jos Nelma olisi jaksanut odottaa ... malttaa mielensä, niin..! No, Sakris oli ollut kova ... vaatinut säästämistä. Mökkiä varten! Hän oli ottanut kerran pois kukkaronsakin... Niin ... hän oli tahtonut Nelmaa opettaa. Siitä Nelma... Nyt: rakennapa huvila! Ei, Sakris hylkäisi Nelman! Potkisi hänet tosiaan ulos...
Päivän Sana
Muut Etsivät