Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Ajatelkaahan, minä sain hetki sitten sattumalta tietää onnettomuudesta. Ja sellainen onni sitten, tyttäreni olivat jo puetut ja minä pukeuduin parhaallaan mennäkseni vihkiäisiin ... ystävämme Santerren orpana menee naimisiin erään diplomaatin kanssa. Tätä tilaisuutta varten olin varannut koko aamupäiväni.
Mutta mitä sanoisi Reeta, jos tietäisi, etten vieläkään ole Valvaa unhottanut? että vain täytymyksestä menen naimisiin? Niin, täytymyksestä sen teen. Vaan kentiesi kentiesi voin vähitellen unhottaa kentiesi voisin vastedes pitää Reetasta ?" Tuomelan vanha emäntä tuli huoneeseen. "Kuules, Mauri, minä päivänä ne tulevat sieltä Ruoholasta talonkatsojaisiin?"
Hän on epäilemättä tähän hyvin kiintynyt, ja hänen elämänsä tulisi jokseenkin yksinäiseksi, jos tyttö menisi naimisiin, mutta olisi kumminkin kovin itsekästä panna esteitä, niin edulliselle avioliitolle.
Vaimoni oli tuon onnettomuuden jälkeen tullut kuin mykäksi: hän vaan sanatonna ähki ja puhki kuin hevonen savitiikissä. Ensin näytti hän toivovan, että Konni tytön korjaisi. Kun se luulo petti, niin toivoi hän tytön menevän Jukalle. Olihan pääasia, että tyttö vaan joutuisi naimisiin. Kun kaikki toivo oli rauennut turhaan, joutui hän aivan kuin päiviltä pois.
Tätä T:ri Luther rakastaa, vaikka hän kuinka paljon tahansa nauraisi hänen puheliaisuuttansa, jossa hän "omalla alallaan voittaa Cicero'nkin", ja pilkallisesti kertoo, kuinka, kun he ensin olivat menneet naimisiin, Katarinan, joka ei tietänyt mitään sanoa, mutta kuitenkin tahtoi "ylläpitää keskustelua", oli tapa kysyä, kun hän istui työtä tehden Lutherin vieressä: "Herra tohtori, eikö Preussin ylikamariherra ole markkreivin veli?" toivoen, ettei semmoinen ylhäinen puhe olisi liian alhaista hänelle!
Kädet sylissä hän aina istui, pää riipuksissa ... kuulematta edes, mitä hänelle juteltiin. Isään kuului koskeneen se, että Sakriksen vanhin veli siihen aikaan lähti pois kotoa. Teki mieli muualle köyhyydestä. Ja naimisiin hänen tietysti piti alkaa päästä! Jokin tyttö, nainen, houkutteli hänet hylkäämään isänsä. Veli meni Helsinkiin.
Hän tahtoo kysyä, mitkä välikappaleet meitä kehoittavat naimisiin. Jaakko. Tietysti ensiksi me vanhempanne, jotka käskemme, toiseksi pappi, joka vihkii, ja kolmanneksi sormus, joka sitoo kuin rautavanne viinatynnyrin kimmit siinä kehoitus kolminkertainen! Reetta. Niin, Jaakko ja minä Reetta kehoitamme teitä naimisiin. Simo. Minä kysyn minkä perinnön appeni lupaa Serelle? Jaakko.
"Minä en mennyt naimisiin, että minun kanssani järkevästi puhuttaisiin. Jos aioit puhua järkevästi semmoisen pikkuisen raukan kanssa, kuin minun, olisi sinun pitänyt sanoa se, sinä julma poika!"
Hän tulee, hän tulee, hän tulee! huusi nuorekas nais-ääni sieltä, purskahtaen sitten täyttä kurkkua nauramaan. Emännän 17-vuotias tytär se oli, Trudchen nimeltään, jonka tämä olisi mielellään tahtonut saada naimisiin. Johannes oli alussa ollut hiukan kohtelias tytölle, tarjonnut pari teatterilippua ja pyytänyt hänet äitineen jonkun kerran ulos ravintolaan.
Mistä minä ottaisin sitte varoja hänen lukutuntiinsa? Ja sitten? Mitä hyötyä siitä sitten olisi? Ottaisiko hän ylioppilastutkinnon, vai mitä? Ja mitä se sitten pyhittäisi? Gerda on, jumalan kiitos, kaunis tyttö. Onni voi olla suotuisa meille, niin että hän pääsee hyviin naimisiin. Mitä hän tekisi sitten ylioppilastutkinnolla?
Päivän Sana
Muut Etsivät