Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025


"Olin kova pojalle", sanoi hän, "nyt tahtoisin parantaa syyni: minä antaisin hänelle puolet omaisuudestani, ja hän olisi minun poikani". Sitte tuli kuuluisa taiteilia, hyvä-sydäminen ja auttavainen. "Minä etsin sitä, jonka oikeastaan olisi pitänyt saada palkinto näyttelyssä, jos vaan oikeus ja ansio olisi saanut vallita", sanoi hän kansalle, "etsin tuota paljon lupaavata älykästä nuorukaista.

Käytyäni näyttelyssä, on minulla oleva tunnin verta aikaa kävelymatkaa varten puistoon, ennenkuin istunto alkaa illalla." Nuori mies lähti kepein askelin huoneesta, hyräillen aariaa 'Figarosta, kun hän astui portaita alas.

Bismarck on laskeutunut alakuloisena alas rappuja H.M. Venäjän keisarin puheilta ja lausunut: »Tsaari on mykkä kuin muuri». Ja mikä selvä viittaus! Hän on kiittänyt isäntäänsä ranskankielellä. Oo, ranskankieli on yhä vielä loistavasti säilyttänyt asemansa korkeimman diplomatian kielenä! Näiltä retkiltä palauttaa lehti lukijansa takaisin Pariisiin. Näyttelyssä on eilen käynyt yli 300,000:n hengen.

Mutta myöhemmin vietteli hän tuon samaisen, hänelle paha-aikeisen ukon koiran ja niin lahjoitti hän ukolle aikanansa neljä veikeää ja elämänhaluista herraskoiran pentua. Kennelklubin näyttelyssä sai niistä jokainen ensimmäisen palkinnon: kultamitalin ja kolmesataa markkaa rahassa. Ukko Tirinen möi silloin penikat mitaleinensa kaupungin herroille seitsemästä sadasta markasta kappaleen.

Kun päivän käveltyään näyttelyssä illalla palaa kotiin ja alkaa muistella, mitä on nähnyt, ei tavallisesti johdu mieleen mitään. Silmänsä pohjasta ei saa ainoatakaan kuvaa esille pitkään aikaan. On nähnyt liian paljon. Niin on minulle käynyt tänäänkin. Tehtyäni matkustuksen läpi näyttelyn tuntuu siltä kuin en olisi siellä ollutkaan.

Mutta minä tunnen kuitenkin, että arvosteluni olisi kokonaan toinen, jos hän olisi täällä, jos saisin kulettaa häntä kaikkialle, jos voisimme yhdessä katsella: silloin nauttisin, ihailisin ja olisin innostunut.» »Kerran joudun näyttelyssä erääseen unkarilaiseen ravintolaan, jossa soittaa viuluorkesteti ja jossa tarjotaan alkuperäistä aron viiniä.

Niin, ja Rospiggalaisista ja neiti Attalien hirvestä näyttelyssä. Vai niin; olitko siellä? En suinkaan, mutta minä näin sen Emilin luona, sinä tiedät, neulousmamsellin; hän hypisteli kokoon koko hirven, kaikki koivet, taivaan ja maan ... sanalla sanoen, koko työn, joka sitten meni ja oli neitin sormien työnnä ihmisten silmissä. Ha ha! Vai niin, vähän ulkokullaisuutta.

Ei täällä saa puhua, ei kävellä, ei mitään tehdä, ilman että heti muistutetaan: ei se sovi, ei niin saa tehdä. Kaikki pitää käydä "niinkuin muutkin ihmiset tekevät", vanhentuneitten, hullujen kaavojen mukaan... Heidän iltahuvinsa! Istutaan kuni vaksitytit näyttelyssä! Ennen tanssisin Hollolan polskaa talonpoikien kanssa, ennenkuin otan osaa heidän franseeseihinsa.

Päivän Sana

lykurgoskaan

Muut Etsivät