Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Bergenissä hän sen jälkeen teki ahkerasti työtä: joka vuosi hän näytteli omatekoisen näytelmän: 1853 tilapää-näytelmä "Juhannusilta" (Sankthansnatten), 1854 pieni yksinäytöksinen näytelmä "Sankarin hautakumpu" (Ksempehöjen), joka jo varhemmin oli ollut Kristianiassa näytelty, 1855 "Inger
Jos eivät näe mitään liikuntoa, tulevat siihen uskoon että aikeensa on onnistunut ja me kuolijaiksi palaneet. Lumba on ylen viisas, mutta tykkönään hän meitä ei petä". Vaikka tilamme oli kauhistuttavainen, on kuitenkin jokainen tämän kamalan näytelmän tapaus niin mieleeni painunut, että saatan muistaa pienimmätkin yksityiskohdat.
Mitä surkeita jonoja vaunuja ja muuttokuormia, mitä joukkoja raskaita taakkoja kantavia ihmisiä, jotka kuljettavat muassaan kotiensa viimeiset pirstaleet! Olin nähnyt saman näytelmän kerran ennen, Böhmissä, kun maalaisväestö pakeni voittavaa vihollista, mutta täällä iloisessa, loistavassa maailmankaupungissa teki se vielä surullisemman vaikutuksen. Vihdoinkin iloinen uutinen!
Mutta pilarista toiseen kierteli ruusuista, liljoista, syyskukista, muratista ja viinipuusta punottuja köynnöksiä. Kansanjoukko puheli ääneen, huusi, lauloi, puhkesi tuon tuostakin nauramaan jollekin sukkeluudelle, kierteli rivistä riviin ja tömisteli kärsimättömänä jalkojaan, jouduttaakseen näytelmän alkamista. Vihdoin kävi töminä aivan jyriseväksi eikä ottanut lakatakseen.
Muutamat kirjailijat sanovat, että runomittaisen runouden aika on mennyt; toiset taasen, että näytelmän ja teaatterin aika on ohi menossa. Nyt olisi elämisen oikeus ainoastaan suoranaisella runoudella ja musiikilla.
Silloin rosvo täyttää uhkauksensa, hän aivastaa, ja samalla astuu esiin metsästä morsiamen vanhemmat; samalla myös rosvo heittää pois valepukunsa ja seisoo katuvaisen morsiamensa edessä. Nyt lupaa morsian heittää pois mielestänsä kaikki ritarilliset oikut. Vanhemmat antavat siunauksensa, ja siihen loppuu toinen näytös. Semmoinen oli näytelmän sisällys, ja kaikkien mielestä se oli ihana.
Minkähän vaikutuksen tämä näytelmä teki hänen sieluunsa? Jokohan järki vähitellen tointui tämän suuren-moisen näytelmän vaikutuksesta? Yhtäkkiä näin Fabianin astahtavan hänen luoksensa.
Tarvittiin enemmän n. s. »suomalaisuuden työntekijöitä», joilla ymmärrettiin jotakin hyvin paljon tärkeämpää kuin jonkun runon, näytelmän tai romaanin nukkavieru kirjoittaja.
Sylvester se kumminkin sai paksuimman pakan. "Jaa, tämäkö minulle?" kysyi hän säikähtyneenä, luullen, että hänen tulee lukea ulkoa koko tuo paksu kirja. "Niin, sinun tulee olla nimittäin suflööri!" Ja nyt selitti kreivi näytelmän sisällyksen. Mutta Antonio hänen mielestään on liian hempeä, hänessä ei muka ole sitä keskiajan ritarillisuutta, jota ruhtinatar usein romaaneissa on ihaillut.
Seuraavassa silmänräpäyksessä näki hän taasen sen hirveän tapauksen, jonka vilkas ja kivuloinen mielikuvituksensa kuvaili niin todenmukaisilla väreillä, että hän puoleksi luuli uudestaan näkevänsä sen kauhean näytelmän, vaikka hän tunsikin itsensä voimattomaksi ystäväänsä auttamaan. Kuinka kamalalta kuului jyminä noista monista koskista täällä yön hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa!
Päivän Sana
Muut Etsivät