United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nää morsiusvaatteet vasta Tän' aamuna valmiiks sain Sun pettävän äiti luuli Mä luotin ja toivoin vain, Sun valasi kalliit muistin Voi kuinka sä rikkoisit ne! Ja tänne mä riensin Kulta, Nyt käymmehän vihille!» Näin lausuen autuaasti Miel-puoli nyt myhäjää, Käs'vartehen sulhon tarttuu, Luo alttarin lähentää.
Ja pilvet punerruttaa Sini-reunojaan, Miss' yhtyy ihanuutta Taivasten, maan. Mutt' alla puhdas lähdet Vaan myhäjää, Helmaansa kuut ja tähdet Se viehättää. Sua etsin, vehmas nurmi, Taas kerrankin, Miss' aallon vilkas hurmi Käy mutkihin. Siell' turvepenkki tuttu Puun varjoss' on, Ja lammas ynnä kuttu Syö huoleton. Tääll' lehdon väliköistä. Ma ihailen, Kuin kastehelmilöitä Juo kukkanen.
Vaan kalpeus poskipäillä On kuroissa morsion, Ja silmässä luonti, tuike Niin outo ja kumma on. Mut sukkula kiirein lentää Ja neitonen myhäjää, Ja kutrien kultalaineet Ne harteilla läikkyää. "Jo herkeä lapsi parka! Mi kankaalla kiire on? Jo toisehen kuuloitettiin Sun kultasi uskoton." Vaan sanoja näitä äidin Ei kuulevan neito näy, Sen sormissa vinhemmästi Vaan sukkula suihkain käy.
Pikku Katri nurmikolla Surutonna leikkii vaan, Häll' ei ensinkään voi olla Aavistusta huolistaan, Joita tapaa synninlapsi Täällä mailman matkalla, Noist' ei tiedä; onnekkaasti Hälle aamu ruskottaa. Sinisilmät säihkyellen Autuaana hymyää, Nurmen pikku kukkaselle Ruusuhuulet myhäjää. Tietäisikö pikku Katri Kuin on paha elon tie, Rukoilisi hartahasti: "Isä, luokses minua vie!" Kotiin, kotiin!
"Nää morsiusvaatteet vasta Tän' aamuna valmiiks sain Sun pettävän äiti luuli Mä luotin ja toivoin vain, Sun valasi kalliit muistin Voi kuinka sä rikkosit ne! Ja tänne mä riensin Kulta, Nyt käymmehän vihille!" Näin lausuen autuaasti Mielipuoli nyt myhäjää, Käs'vartehen sulhon tarttuu, Luo alttarin lähentää.
Mut sukkula kiirein lentää Ja neitonen myhäjää, Ja kutrien kultalaineet Ne harteilla läikkyää. »Jo herkeä lapsi parka! Mi kankaalla kiire on? Jo toisehen kuuloitettiin Sun kultasi uskoton.» Vaan sanoja näitä äidin Ei kuulevan neito näy, Sen sormissa vinhemmästi Vaan sukkula suihkain käy. Niin kutovat viikon, kaksi Ja kolmekin kohta on. »Jo herkeä tyttö raukka, Käy lapseni lepohon!