United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Härkävasikan oli hän päättänyt panna jo niitettyyn nurmeen lihomaan. Myödä tuo näet oli aikomus. Mistäpä siinä muutenkaan rahat otat, eivätkä laihasta vasikasta suuriakaan maksa. Ja taas oli ennallaan poutainen, kuuma ilta.
Hän tunsi huumautuvansa onnesta. Se oli nuoruuden ja ilon huumausta. Kolmen viikon kuluttua olivat he jo aviopari sillä Darja Mihailovna pontevasti selitti niin kauan voivansa pitää yllä taloa, mutta ei kauempaa; sitte sai kaikki mennä kuperkeikkaa, kaikki tyyni täytyi myödä. Muuta ei hänellä sen lisäksi ollut sanottavaa kuin: Olkaa hyvä Helenalle, hän ei tiedä tästä kaikesta niin mitään.
Toisen osan varoistaan hän käyttäisi maatilojen ostamiseen, joita ei ollut helppo myödä, ja toisen osan huvituksiinsa. Jos hän kadottaisikin sen osan omaisuuttansa, niin se ei olisi niin vaarallista. Olihan hän joka tapauksessa saanut elää iloisesti, ja jäljelle jäisi sittenkin niin paljon, että hän saattaisi elää rauhassa lopun elämäänsä.
Punainen mylly! puhkesi äijä ylenkatseellisella äänellä puhumaan. Hän ei sanonut käsittävänsä, kuinka miehet olivat niin hulluja! Uhrata rahansa, elämänsä, terveytensä naisten vuoksi, jotka, jos he eivät saisi miestä, olisivat valmiit samoin tekemään. Kuka oli sanonut, että juuri miehen tuli ostaa ja naisen myödä? Miksi ei asia voinut olla päinvastoinkin?
Kanatkin olivat oppineet pahalle tavalle, ne söivät itse munansa, joita isäntäin olisi pitänyt syödä tai myödä. Eikä niille ollut apua mistään, eipä voinut palkata joka häkin kohdalle vartioita riistämään munat, heti kun ne olivat munitut. Mutta pitää järjestää siten, että kanat eivät voi syödä muniaan, neuvoi Terman, tilintarkastaja. Niin pitäisi, vaan miten?
Aina piilee sinun töissäsi jotakin ... aina saa ostaa ja myödä sinun kanssasi, Saara!... Luulenpa sinun olevan voitonhimoisen aina sydämmen juuriin! Vai sentähden sinä teit minun venheitteni pohjat niin liukkaiksi matkalle? Minun pitäisi luonnollisesti maksaa se!" "Puhu mitä tahansa, Rejer! vaan tällä kertaa minä päätän!
"Sitte saan koettaa myödä sen jossakin naisten vaatteiden kaupassa", vastasi Niina arvokkaan vakavasti. "Mitä nyt?" lausui Rolf terävästi. Niina hämmästyi ja koki puolustukseksensa selittää, miten onnistumaton, miten sopimaton hänen lahjansa oli.
Kun Jäykkälän isäntä tuli kamariin, kysyi maan-ostaja häneltä: "Tapasitteko talon isännän ulkona käydessänne?" "Noo en", vastasi toinen vähän häpeillen. Samassa tuli talon isäntä huoneesen. "Mitäs toiset miehet sanoivat, aikovatko talon myödä neljään tuhanteen?" kysyi ostaja. "Mietimme siellä, ettemme myö maatamme alle kahdeksan tuhannen", sanoi isäntä.
Kenties talon armollinen herra myöskin auttaa meitä, vaikka hän itse on velkaa saksalaisille. Jo ennen sotaa puhuttiin, että hänen täytyisi myödä Pognembin. Kuin hän vaan saisi puolalaisen neiden. Tuleeko hän pian kotia? Kuka tietää! Kartanossa kerrotaan, että hän pian palajaa nuoren vaimonsa kanssa. Saksalaiset varmaankin ottavat häneltä osansa, kuin hän tulee kotia. Aina vaan saksalaiset!
Kaikki tiesimme, kuka se oli. Se oli se vanha rakkaus. Heidät oli nähty aamupäivällä yhdessä ajelemassa rikkaan isän valjakolla. Mutta että hän todella olisi voinut myödä itsensä, sitä ei kukaan olisi voinut uskoa. Puhuja laski paperin pöydälle. Toinen puhalsi sammuksiin kynttilän, josta se oli aiottu sytyttää, uhrituli toveruuden alttarilla. Ei kukaan onnitellut. Ei kukaan virkkanut mitään.