Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Mustatukkainen nuorukainen, jonka käsivarsi varmaankin oli vahvempi kuin hänen kielensä, olisi arvattavasti antanut kiivaan vastauksen, jollei samassa hyvin nuori, tuskin viisitoistavuotias tyttö, joka oli metsänneidoksi pukeutunut, olisi tarttunut hänen käsivarteensa ja kuiskannut:
Saadaanpahan nähdä, että se mustatukkainen velho vielä saattaa ruton kaupunkiin, virkkoi päätään pudistaen muuan takkuinen, valkotukkainen maalahtelainen. Se sudenpenikka! Se kuninkaan murhaaja! Mutta sitä me emme salli, että hän istuu siellä ja tuhoaa kansan ja kuninkaan taikanuolillaan! huusi seuraan yhtynyt päihtynyt käräjäkirjuri. Viruttakaamme hänet meressä! huusi muuan närpiöläinen.
Hauskan näköinen, vanhanpuolinen rouva istui pöydän takana, ja pitkä, mustatukkainen neito puuhaeli jotakin syrjempänä. Minä kohta ilmoitin nimeni. Minä olen Frank Wilcox, palvelen rautatiepostissa, ja olen tullut tänne teiltä jotakin tiedustelemaan. Sanokaa vain. Me tunnemme teitä hyvin nimeltä, oli ystävällinen vastaus, joka minulle oli erinomaisen hauskaa.
Muistuttele silloin niitä sanoja, joita otaksutaan sen lausuneen, joka on käsketty suosittelemaan henkilöä, jota hän ei vielä ole nähnyt: "Hän, jota mun tulee kunnioittaa, Hän, jota ma odotan, ikävöitsen, Mun kuningattarein, herttainen, Hän jossain maan päällä asustaa. Jos ompi hän kultakutrinen, Vai mustatukkainen, tiedä en; Jos siniset lienevät silmänsä, Vai mustat, sitä en tiedä.
Olen niin kipeä, vaikeroitsi vaimo, päätäni kivistää ja rintaani ahdistaa, tuolta kylästä asti olen kantanut Maria selässäni. Lahdella vajosin puolen kyynärää joka askeleella. Ja enempää puhumatta kallistui hän sijallensa ja vaikeni. Tyttö noin 5:n 6:n vanha, mustatukkainen lapsi, hän se kotvasen istui äitinsä vieressä ja katsella tuijotti ympärillensä.
Mistä sinä sen tiedät? kysyi hänen viereisensä, toinen kukoistava, mustatukkainen tyttö, jonka avonaiset, iloiset kasvot uhkuivat terveyttä ja viattomuutta. Sinäkö muka tietäisit, millainen kuningas on! Niinkuin en minä tietäisi! jatkoi toinen toimessaan. Kuningas on pitkä kuin honka, kauniimpi kuin kevätaamu, lempeämpi kuin kesäilta semmoinen on kuningas.
Yksi niistä kävi talossa ja pyysi saunaa ja yösijaa. Lupasitko? kysyi Juha. Eihän ole ennenkään kielletty. Ja kysyi viljaakin ostaakseen. Kuka se niistä oli? kysyi yksi miehistä. Oliko se iso ja pitkä? Pitkä tuo oli, sanoi Marja. Mustatukkainen ja kähäräpartainen? Niinkö lienee ollut. Pitänet varasi, alkoivat miehet taas innokkaasti, melkein kiihkeästi Juhalle.
Herra Obenreizer oli mustatukkainen nuori mies, jonka mustaverisen ihon läpitse ei noppaakaan punaista ruskottanut. Kun nousi väri jokaisen muun ihmisen kasvoille, ilmestyi hänen kasvoihin tuskin näkyvä tykytys, ikäänkuin olisi se kone-rakennus, jonka oli paneminen lämpimä veri liikkeelle, vielä kyllä paikoillaan, mutta kuivettuneena ja ravistuneena.
Toista heistä lähestyttiin arkatuntoisella kunnioituksella ja toisen luo taas juostiin sulkeutuaksemme rakkautta uhkuvaan syliin. Mummo oli nuoruudessaan ylistetty kaunotar tummaverinen, mustatukkainen ja ruskeasilmäinen jonka ryhti oli komea ja ylpeä. Isoäiti sitävastoin oli vähäpätöisen näköinen ja punatukkainen, joka lasketteli usein leikkiä ulkomuodostaan.
Vieraan herran yht'äkkinen tulo paikkakunnalle, jossa harvoin näkyi muita kesävieraita kuin oman pitäjän nuoria, oli herättänyt erityistä huomiota. Neiti Liina, joka oli palannut kaupungista samalla laivalla kuin hän, kertoi, että hra Kalm oli hienosti puettu herra, mustatukkainen, somat pienet viikset, ja kiikari kupeella riippumassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät