Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Täällä oli suoja, päivä paistoi ja lapset hurauttivat kelkkoineen mäenrinnettä alas aina riihen luokse pellolle. "Onko ne sammakoita?" kysäsi jäätehinen. "Suuri Jäätehinen, koipikaamme tiehemme, täällä on vaarallista viipyä", varoitti mustapeikko. "Ne eivät ole sammakoita nuo tuolla mäenrinteellä, ne ovat ihmislapsia."
Mustapeikko osoitti pohjoiseen, jäätehinen oli tuntevinaan ilmassa kahvin hajua, ja otti muutamia reippaita askeleita, mutta eksyi lumipyryyn ja joutui keskelle Pohjanlahtea. Meri oli kyllä jäässä, mutta mikä jää semmoista hirmua kannatti. Jäätehinen soksahti veteen, ja nyt olisi kummikalossit kyllä olleet tarpeen.
Jäätehisestä tuntui tämä jumalattoman hauskalta, häntä miellytti tuo pieni, teerevä kerskuri ja hän asetti Matin seisomaan lumeen pää alaspäin. Mutta Matti oli pian taasen jaloillaan ja komensi: "alota!" "Ei, suuri Jäätehinen", kuiskasi mustapeikko, "älä anna narrata itseäsi! Sinä olet varmaan maailman viisain mies, mutta tyhmät ihmislapset voivat peijata viisaimmankin."
Katsoppa tuota mökkiä, mihin se tiensä otti!" sanoi jäätehinen harmistuneena. Silloin näkyi lumessa pieni musta esine. Jäätehinen otti sen ylös, katseli puolelta ja toiselta sekä pisti vihdoin suuhunsa, alkaen sitä pureskella. Sepä se vasta sitkeää poronpaistia on ollut, tuumiskeli hän, lieneekin se jo kauan tässä maannut ja kuivanut päivänpaisteessa. "Luultavasti", sanoi mustapeikko.
Tahdon nähdä, miten tyhmiksi ne taasen sadan vuoden kuluessa ovat muuttuneetkaan." Mustapeikko kiipesi jäätehisen niskaan ja istui siellä kuin kärpänen. Mustapeikko näet ei ollut suurempi kuin pieni poika, siihen aikaan kuin se saa ensimmäiset housunsa.
Mustapeikko pelästyi niin pahanpäiväiseksi että vilisti metsään pakoon minkä koivista riitti, tarttui siellä jäniksen silmukkaan ja päätti siten mustan elämänsä valkoisella lumella. Matti Reipas oli ylpeä voitostaan, mutta hän piti kuitenkin syntinä että semmoinen mahtava jättiläinen juoksisi viheliäisenä likavetenä.
Vuori pyörii maan mukana 24 tunnissa kolme tuhatta penikulmaa, ja huomen aamulla tähän aikaan olen minä vuorineni täällä." "Suuri Jäätehinen, hän puijaa sinua!" kuiskasi mustapeikko. "Joutavia, kuule nyt, Matti", väitti jäätehinen, "tuo kaikki on paljaita oppineiden konsteja. Annappa kun minä näytän voimiani tavalla, jonka kaikki käsittävät!" "Anna näkyä vaan", sanoi Matti.
Jäätehinen tuumasi että se täytyy olla Matti itse. "Eipä, se on seinänrako. Mutta arvaa nyt mikä on tämä: "Lensi lintu siivetön, Istui puuhun jalaton, Linnun korjas neitonen, Jolta puuttui suukkonen; Paistoi ilman pannutta, Söi sen ilman suolatta?" Jäätehisen korvat kävivät kuumiksi, aivan alkoivat sulamaan. "Syö hänet, syö!" kuiskasi mustapeikko.
Päivän Sana
Muut Etsivät