United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
He nousivat aidan yli ja tulivat ahon toisessa laidassa olevalle mökille. Siellä ei ollut ketään kotona, seinävieressä oli kerppuja kuivamassa, ja ovi oli ulkopuolelta telkitty. He painoivat kumpainenkin kasvonsa pieneen ikkunan ruutuun, poski melkein poskessa kiinni. Tupa oli autio, pankolla pata kumollaan, pöydällä tyhjä tuoppi, ja aurinko paistoi heleästi mustalle lattialle.
Poika antoi osan paksusta illallis-leivästään, ohuella harmahtavalla rasvakerroksella, vanhalle mustalle villakoiralle, joka oli yhtä likainen, yhtä hyljätty ja laiminlyöty kuin poika itse. Silloin tällöin silitteli hän koiran pyöreätä päätä ja vastaukseksi murisi koira hänelle ystävällisesti.
"Tuo suuri erämaa-meri edessämme", sanoo Wallin, "oli mitä mieltä masentavimpia näkö-aloja avara, kuiva aavikko, peitetty suurilla ja pienillä kiviluiskareilla, jotka päivänpaisteessa kimaltelivat mikä mustalle, mikä valkoiselle, mikä punaiselle. Siellä täällä nähtiin yksinäisiä vuorenkukkuloita, jotka rajoittivat näköpiirin kukin kohdallaan. Ei näkynyt täällä edes hiekkaakaan.
Hänellä oli laukku mukanaan, ja laukkuun oli ommeltu risti, kalkki ja sydän, papin rouvan ompelema punaisella langalla mustalle kankaalle. Se herätti poikain uteliaisuutta. Mitä sinulla on tuossa? kysyä tokaisivat he. Tässä on pyhä kirja, tulkaa katsomaan. Pojat kapaisivat kivelle Reidan viereen. Reita otti raamatun ja aukaisi sen poikain eteen.
Ja jos ei hänellä ollutkaan aina tulista kekälettä saapuvilla, kuten hevospoikaa kyydittäessään, niin löytyi hänellä katseita ja sanoja, jotka toimittivat saman. Avojalka ei voinut kylliksi kertoa mustalle Marannalle, mitä kaikkea Rosel oli hänelle tehnyt, ja kun hänen ei sopinut kotonaan sitä tehdä, niin päästi hän täällä kielensä valloilleen ja moitti Roselia ankarimmilla sanoilla.
Ja vaunut vierivät muitten vaunujen ja jalankulkijain välitse, kääntyivät sitten Tivolin ummehtuneelle, melkein ihmisistä tyhjälle, likaiselle ja mustalle kujanteelle.
Kun Avojalka päivitteli mustalle Marannalle huoltaan tästä kovasydämmisyydestä, niin virkkoi eukko toden: "Niin, semmoisia ne ihmiset ovat! Jos huomenna joku hyppää veteen ja nostetaan hengetönnä ylös, silloin sanoo jokainen: miks'ei hän ilmoittanut minulle puutostaan, mielelläni olisin hänelle antanut ja auttanut kaikissa.
"Mene, Kristian," sanoi hän mustalle miehelle, "ja pyydä tohtoria viipymättä tulemaan tänne." Kristian meni ja nyt astuivat molemmat sairaan pojan sängyn luokse sydämellisimmällä osan-ottamisella. "Sinä olet kipeä, poikaraukkaseni," sanoi mies, "mutta ole hiljaisesti ja siivosti, niin sinä pian jälleen paranet."
Palaja tupaan takaisin, sama kesä tulevi vielä, sama joutuvi juhannus! Ei hän sitäkään kuule. Tulee ulos, painaa oven jälkeensä kiinni. Kodan eteinen pimeni... Rannan hämärää lumitöyryä laskeutuu nopeasti tumma haamu. Se on hän. Vaipan helmakulmat jo erottuvat. Jo tulee mustalle jäälle.
Iltakirkon jälkeen oli ovi jäänyt auki joko vahtien huolimattomuudesta tahi olivat he niin uneliaat, etteivät tietäneet mihinpäin avainta käänsivät; yhden tekevä, eräs ovi oli jäänyt lukitsematta. Patras huomasi kaivatut jälet: pojan askeleet jättivät valkoiset merkit mustalle kivi-lattialle. Näitä jälkiä seurasi koira haudan kaltaisessa hiljaisuudessa suoraan alttarin eteen.