Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025


"Taitaa hyvinkin murehtia isäänsä... eikä kummakaan." "Niin, jos ei sillä muuta ole mielessä", virkkoi Hanna. Iisakki katsahti tyttäreensä. Mutta kumpikaan ei siitä sen pitemmälti puhunut. Saatuansa aamutyöt tehdyiksi Hanna lähti huvikseen koskenrannan polkua pitkin Anttia vastaan.

»Onhan ihmisellä usein murhettakin», vastasi muori, »ja silloin on musta hyvä olemassa.» »Ei peitolla ikänä tarvitse murehtia», väitti neiti. »Onpa siinä punaisia kukkiakin, joten se sopii ilossa ja surussa. Mutta» lisäsi hän ikäänkuin itseksensä »jos Liisu rusthollarin ottaa, laitan hänelle punaisen peiton ja teen tästä itselleni häävaatteet vaan Jaakolle hänelle on tämä liiankin hyvää

Niin, no, jos ei sallisi, vaan minä pelkään, että ... jos se ne ... heittää ... maailmaan ... minkälaisen sattuu... Selitys keskeytyi, kun täytyi vielä vanhuuden tuottaman haudan partaalla murehtia pienistä lapsista ... lapsista, joita oli syntynyt vielä silloinkin, kun ei enää isän jalka kyennyt omin varoin astumaan.

Voitko sinä antaa minulle anteeksi, Thore?... Minä tahdon palkita rikokseni niin hyvin kuin voin... Tästälähin ei sinun tarvitse murehtia mistä saat jokapäiväisen leivän itsellesi ja omaisillesi, jos minä sitten elän taikka kuolen." Minä en voinnut sanoa sanaakaan. Tykyttävällä sydämellä otin minä hänen tarjotun kätensä, jota minä syvästi liikutettuna pusersin.

Mutta nyt tuli kysymys: "Pitikö heidän uudestaan hänen tähtensä murehtia ja nähdä vaivaa? Hän olkoon tyytyväinen, kun saapi jäädä yhteen kohtaan!"

Oikeastaan ei pitäisi ollenkaan niin paljoa murehtia, elämähän loppuu niin pian, ja kun Rosel toruu, niin silloin ajattelen: niin, toru vaan, pian kuolemme kumpikin, ja sitten on loppu; ja sitten tulee jälleen päälleni tuska, niin että kovasti pelkään kuolemata.

»Koulustani ei tarvitse murehtia», jatkoi Antti. »Koululla on valtion apu, niin annan sen kunnalle, kunnan täytyy se ottaa kannattaakseen, sen annan heti johtokunnalle sovittavaksi kunnan kanssa sen kannattamisesta.

Mutta minkä tähden Jumala rankaisee syyttömiä lapsiraukkoja? sitä ei hän ymmärtänyt. Siikalahden Mikon oli alussa, kun emäntä itkemään rupesi, tehnyt mieli ruveta selvittämään tälle, että olisi ollut mukavampi jo ennen murehtia, että tässä onkin eletty aivan niinkuin viimeistä päivää ja että kyllä emäntä on ollut aivan samanlainen kuin isäntäkin.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät