Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Matlena, muistatteko sitä satua, kun tyttö kävelee metsässä, niin kaikki tähdet putoavat alas taivaalta ja sitten ne taas kohoavat ylös, ja kun tyttö katselee ympärilleen, on koko metsä täynnä hopea- ja kultarahoja. Muistatteko? MATLENA. Semmoista tapahtuu vaan saduissa. MAIJU. Niin, vaan minäpä olen lukenut sen oikein kirjasta. MATLENA. Tosiako ne sitten kaikki ovat, mitä kirjoissa luetaan.
»Muistatteko vielä, että annoitte minulle muistoksi suomalaisen markan. Siihen minä annoin lyödä reijän kantaakseni sitä kellonperissäni, mutta nyt kun Suomen kovat päivät ovat tulleet, en voi pitää sitä enää leikkikaluna, vaan lähetän sen teille takaisin hyvänä enteenä siitä, että entiset ajat eivät ole vielä kuolleet.
Muistatteko vielä muinoista, kaukana Itä-Göötanmaalla sijaitsevaa pientä Falkbytä, jossa Kustaa Bertelsköldin leski, jalo ja ylpeä kreivitär Eeva, vietti niin monta yksinäistä vuotta surupuvussa puolisonsa jälkeen; jossa hänen poikansa, kreivi Kaarle Viktor, oli leikkinyt onnellisena lapsena ja jonne hän eräänä kylmänä talvipäivänä oli tuonut Ester Larssonin, joka pakeni isänsä vihaa ja Ruotsin pääkaupungin panettelijoita?
"Niin, siinä on todella kiitoksen syytä, kun ajattelee, miten lyhyt aika on ja kuinka kallis jokainen armonpäivä... Mutta Jumalan armo on suuri ja hänen rakkautensa rajaton... Kun näen vanhuksia, ajattelen ilolla Jeesuksen vertausta työmiehistä, jotka tulivat yhdennellätoista hetkellä ja kuitenkin saivat täyden palkan. Muistatteko ehkä sen paikan, setä?"
"Herra prinssi?" ihmetteli sotamarski. "Niin juuri, jalo herra. Pitääkö minun kahdesti pyytää lupaa?" "Ei suinkaan, kuninkaallinen herttua", vastasi sotamarski; "mutta muistatteko te vaan, että ritari Ramorny " "Ei toki liene ruttotautinen, toivon ma?" vastasi Rothsayn herttua.
Sanokaapa, alkoi Asja jälleen, hetkisen vaitiolon jälkeen, jonka kuluessa pian hälvenevä varjo oli laskeutunut hänen kasvoilleen, jotka taasen olivat ennättäneet tulla vaaleiksi: teitä kai suuresti on miellyttänyt tuo nainen ... muistatteko, veli joi hänen maljansa rauniolla seuraavana päivänä siitä kuin olimme tutustuneet? Minä rupesin nauramaan.
Bartek istuu pöydän päässä, eikä kukaan olisi voinut häntä nyt tuntea. Hän, joka ennen oli niin ujo, lyö nyt nyrkkiä pöytään, kehuu ja ylpeilee kuin riikinkukko. Muistatteko toverit, kuinka minä annoin ranskalaisille selkään ja mitä Steinmetz sanoi? Sen kyllä muistamme. Puhuttiin niin paljon ranskalaisista ja meitä niin pelotettiin, ja kuitenkin he olivat oikeita jäniksiä. Was!
Muistatteko vielä Josenhansia lammin rannalla, josta tie kulkee Endringeniin?" "Kyllä, kyllä", sanoivat vanhukset. "Minä olen Josenhansin tytär". "Kas, ilmankos sinä näytitkin vähän tuttavalta", sanoi emäntä. "Terve tuloasi!" Hän ojensi kätensä tytölle ja jatkoi: "Onpa sinusta kasvanut roteva ja siisti tyttö. Virkas nyt, mikä sinut pani näin pitkälle matkalle?"
"Niin, oli aika, jolloin nimeni oli neitsy Simonsen. Sitten on muutamia vuosia päälle kahdenkymmenen ajastajan. Silloin olin nuori ja kaunis ja te olitte parahimmassa ijässänne. Minä olin kamarineitsyenä isänne luona." "Niin, sen kyllä muistan." "Muistatteko myöskin, että sanoitte rakastavanne minua?
Kaikki he rupesivat nauramaan. Muistatteko, muistatteko, puhui Uuno soittaessaan. Ja muistatteko kuinka pappa tuli aina kamaristaan, kun Uuno soitti, ja matki Uunoa, sanoi Johannes, näyttäen kuinka pappa matki. Hän vähitellen vilkastui äskeisen häiriön jälkeen, ja muistellen entisyyttä he nauraen ja jutellen tulivat ruokasaliin.
Päivän Sana
Muut Etsivät