United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaikeksi onneksi emme silloin vielä tietäneet mitään dynamitistä, eikä muista nykyajan räjähdyskoneista. Muutoin olisi varmaankin vaimo-parka jo aikoja ollut ilmassa mökkinensä päivinensä.

Sinusta, ystäväni, on minulla suuri syy toivoa, mutta minä toivon, että sama Jumala, joka luojana antaa kukalle armon tehdä hedelmän, sekä kehittää ja saattaa tämän hedelmän kypseksi, antaisi armon Jumalana myös niiden toiveiden kukkien ja lupausten, joita sinussa nyt näkyy, hedelmiä tehdä sekä kasvattaa, ravita ja kehittää niitä. Mutta muista, Richard, että hedelmä ei aina seuraa kukkaa".

Rakennustapa todistaa puusepän taitoa ja varallisuutta, johon tulee lisäksi, että pohjalainen ei koskaan rakenna niin suuria ja tiheitä kyliä kuin hämäläinen ja Turun seutulainen, mutta ei myöskään muulloin kuin hätätilassa muuta muista ihmisistä niin erilleen kuin Savossa ja Karjalassa on tapana.

"Ei se kait niin waarallista ole ... antakaa olla ... minä lorisin tuon lapsen kanssa yhtä ja toista, enkä muista, jos lienen jotakin semmoista sanonut", koin minä hätäyksissäni sanoa.

Peloissaan hän ilmaisee, miten troialaiset ja heidän liittolaisensa ovat leiriytyneet, sekä huomauttaa, että äsken saapuneet thrakialaiset makaavat muista erillään ja että heidän kuninkaallansa Rhesoksella mm. on mitä pulskimmat hevoset. Ilmiannon palkaksi hän toivoo armahdusta, mutta saakin surmansa.

Tämmöisessä. Et muista missä olemme. Katso ympärillesi. No, no, Edvard, enhän minä niin pahaa tarkottanut. Mikä sinun nyt tuli? Miksi noin luhistuit? Seis, mihin sinä juokset?

Mikä siis on kansanrunoissa se ominaisuus, jossa enimmästi tekorunoista erotaksen? Se on luonto ja teeskentelemättömyysLuonto ja teeskentelemättömyys niin, se on se »omaisuus», jossa myöskin noiden sanain kirjoittaja monista muista »erotaksen».

Jos siis edeltä olisimme tietäneet tämän, emme koskaan olisi pitäneet sitä mahdollisena, emmekä siis olisi sitä halunneet. Haluista, joiden tyydyttäminen riippuu meistä ja muista. Tulee siis kokonaan hyljätä se yleinen luulo, että muka ulkona meistä on joku onni, joka toteuttaa tai jättää toteuttamatta mielensä mukaan seikkoja.

Päästyämme vihdoin siitä selville, ettei kannattanut enää näytellä tuollaiselle kehittymättömälle ja mielikuvituksen puutteessa uinailevalle yleisölle, ja kun ei muutakaan yleisöä saatavissa ollut, koska näyttelemisemme Borgströmin perheessä oli supistettu vain määrättyihin joulu- ja pääsiäisnäytöksiin, päätimme me, kaikki tämäkin Falkmanin alotteesta, näytellä vain itsellemme keskenämme, ilman mitään yleisöä. Putella oli myöskin suuri huone ja sen katsoimme hyvin soveltuvan tähän tarkoitukseen. Senpävuoksi siirryimme nyt Thespisrattainemme sinne. Mielemme paloi nyt suuriin näytelmällisiin tehtäviin ja kun ei voinut olla kysymystäkään siitä että niitä kokonaisenaan esittäisimme, valikoimme me muutamia erityisiä vaikuttavia ja sydämeen käypiä kohtauksia niistä ja esitimme ne Shakespearen tavoin, se tahtoo sanoa ilman mitään näyttämölaitoksia tai asiaankuuluvia oikeita pukuja, ainoastaan käyttäen joitakin tunnusmerkkiä, viittaa tai kaapua tahi muuta sellaista, joka kyllin selvästi ilmaisi henkilön. Näin esitimme me kohtauksia Schillerin »Don Carloksesta», »Maria Stuartista» ja »Ryöväriliitosta», Calderonin näytelmästä »Elämä on unelma» ja Lessingin »Emilia Galottista», vieläpä muutamia muitakin, joita en enää muista. Me näyttelimme täydellä todella ja dramaattisella lennokkuudella ikäänkuin täysi katsomo olisi esitystämme seuraamassa, vaikkakin yleisönämme nyt oli vain Putte ja hänen äitinsä, everstinrouva

'Vaikea on sinut päästää, sanoi hän ja tuijotteli Knuutiin, pakottaen häntä paikallaan olemaan. "Kaksi vanhaa naista kävivät ohi, toinen virkkoi: 'Muista lapsiasi, Sæmund Kuusela! Kerrottiin isän silloin heti Knuutin päästäneen ja hetken kuluttua kadonneen talosta; mutta Knuuti hiipi takatietä pois häistä, eikä sinne enää palannut."