Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Aapo oli odottanut hyökkäystä edestäpäin, mutta kun sitä ei alkanut kuuluakaan, oli hän jo arvellut lähteä matkaansa jatkamaan. Kovastipa hän nyt säikähti, kun jo vaara takanakin väjyi. "Jäniskö siellä on vai mies", mörisi Kalle uudelleen, kun ei vastausta kuulunut. Mutta ei Aapo nytkään saanut ääneen. Silloinpa Kalle kaivoi tulukset taskustaan ja iski.
Vaikka heitä oli neljä yhtä vastaan, heidän täytyi paeta. "Ja karhu mörisi yhä. Ja kaikki liittolaiset sanoivat: tulkoot Velskit vielä kerran, niin taistelemme heidän kanssansa joka päivä. "Ja ne tulivatkin takaisin entistä lukuisempina, vaan jättivät, uudestaan paetessansa, vielä enemmin ruumiita jälkeensä.
Tämä neuvo miellytti Rejer'iä mitä enimmän, puhumattakaan siitä, että hän isoni omissa silmissään; hän oli kauan ihaillut merimiehen vapaata merimiesryhtiä, hänen iloista esiintymistään ja liikkeitään sekä hänen reipasta ja köykäistä käytöstään. Hän mörisi jotakin kulkussansa, joka kuitenkaan ei vielä merkinnyt myönnytystä eikä kieltoa. "Merisairaus?" tiedusteli merimies.
Nyt samainen mies puristi kätensä nyrkkiin, pöyhistelihe ja mörisi ja röhki jotakin itsekseen. »Tekö valmistatte ruumiskirstuja tässä kylässä?» Puuseppä pudisti vitkalleen päätänsä tuijottaen tylsänä eteensä. Sitten hän puhui ikäänkuin haudasta: »Teen enää vain kaksi ruumiskirstua toisen itselleni ja toisen vietellylle lapsiraukalleni.» Schrandenilaiset nauroivat salavihkaan.
Mutta Avojalka sitoi ison esiliinan eteensä ja meni syvään huokaistuansa navettaan, höyryävä sanko kädessä. Lehmä näkyi olevan hyvillään, kun häntä niin varhain muistettiin, se mörisi, taukosi usean kerran juomasta ja katsoi suurin silmin Avojalkaan. "Niin, kyllä minua nyt ruvetaan kyselemään ja ivailemaan", virkki Avojalka itsekseen, "mutta vähät siitä".
Ja hän käveli ja mörisi ja ammahtikin jo silloin tällöin lyhyesti ja päättävästi. Ei malttanut tietä pitkin kulkea, oikaisi lepikkolehdon läpi toiselta polulta toiselle ja tuli aukealle aholle, jossa jänis kahdelle jalalle kapsahtaen häntä katseli. Hän viittasi sinne toisella sarvellaan, mörähti vähän, ja jänis katosi katajikkoon.
Kun hän otti pois kääreen sairaan päästä mörisi hän vaan hampaissaan: Tässä on taas rikos kysymyksessä! Wappu seisoi vieressä kalpeana ja jäykkänä kuin pylväs, pappi tahallansa ei häntä katsellut, hän pelkäsi, että Wappu jollakin lailla antaisi itsensä ilmi. Tutkiminen alkoi, pelkääväinen hiljaisuus vallitsi huoneessa.
Takajaloillaan seisten nosti tuo haavoittunut karhu useat kerrat koiran ilmaan ja pudisteli sitä aika lailla. Leikin kestäessä mörisi karhu hirmuisesti ja Polle vuorostaan vihaisesti haukkui ja ulvoi.
Kun siten oli hoitanut itseään, asettui se entiseen asemaansa ja nyökyttäen päätänsä, mörisi se tuskasta ja raivosta. Ei sinnepäinkään, että olisivat näyttäneet halua poistumaan, päinvastoin jätti kumpainenkin karhu äkkiä ja yht'aikaa paikkansa sekä heittäytyi raivokkaasti keskelle majapaikkaa.
»Eihän sitä miestä sovi muutella ja entrailla», myöntää jurisi muuan rahtilainen totisena, leuka kädessä. »Ei!... Ei sitä sovi miestä», jurnutti toinen piippu hampaissa. Kolmas vahvistaa mörisi: »Ei!... Ja mitäpä tässä Kenosessa onkaan entrailemista!» »Eihän tässä mitä ole... Kenosessa!» myönsi toinen ja ruikkasi sylen.
Päivän Sana
Muut Etsivät