United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Johan osasikin", vakuutti poika. "Eikä sitä tuosta kohti saata vuollakaan, kun siinä on liha lähellä." "Eihän sitä siitä miten", sanoi poika hyvin ymmärtävän näköisenä. "Jos edes olisi tuosta paremmin etupuolelta katkennut, mut eipäs. Siitä vaan ihan pahimmalta paikalta sen piti piuskahtaa." "On siihen vielä yksi keino", tuumaili kymmenniekka. "Missähän se on se talon tytär?"
"Sinä olet kai nyt iloinen, kun taas pääsit Jumalan siunattuun päivänpaisteesen. Mutta missähän me löytänemme yömajan, Charlot parka?" "Ja nyt, tyttö", virkkoi seppä, tosin ilman raakaa tylyyttä, sillä se ei kuulunut hänen luonteesensa, vaan kuitenkin kursailematta, niinkuin se, joka tahtoo saada lopun vastahakoisesta toimesta; "minnepäin sinun tiesi menee?"
"Kiitoksia tarjoomasta", sanoi lukkari katsellen ympärilleen joka haaralle. "Missähän Bergit lienee tänään, pitäisihän hänen pian tulla, tiedänmä". Signe toi samassa maitoa ja lukkari otti sen vastaan. "Kiitoksia hyvästä maidosta", sanoi hän ja pani maito-astian pöydälle. "Sinun pitää juoda pohjaan". "Kiitos, kiitos, odotetaan hieman; kai saan istua hetken aikaa luonasi?
Katri silmäili järven rannoille, katseli että missähän se Liisan koti mahtoi olla. Näiltä paikoin se oli vene ilmaantunut heidän jälkeensä. Onkohan se tuo talo? Siitä lähtee soutamaan nuottaveneet. Kuuluu ääntäkin, puhelua niistä ja taitaapa olla siellä Liisakin, niin kuulostaa äänestä Liisa se on, joka nyt laulaa. Laulu kuuluikin nuottaveneistä ja kaiku kertoi ympäri järven rantoja laulun.
Ja suuri metsämies Herran edessä olette te myöskin, kuten Roosani on sanonut! No, se on teillä veressä, isästänne. Missähän Roosani vaan viipyykin! minä en voi Roosattani mitään, tietäkääs, en edes ruokaa teille tarjota. No, no, eihän teilläkään niin kiirettä ole".
"Missähän Martti nyt on? häntä ei ole näkynyt koko päivänä, vaikka on jo iltapäivä", sanoi Kirri, viimein, katkaisten siten äänettömyyden. "En tiedä, mutta minä luulen, että se Pirkon neuvoma taika rupeaa auttamaan. Martti ei ole enään niin umpimielinen, salaperäinen eikä niin murheellinen kuin ennen.
Tämä petos ei kuitenkaan uskottavasti olisi hillinnyt meidän tulistunutta nuorta miestä, ellei isäntä olisi ottanut miettiäksensä, että matkustajan vaatimus oli perin oikea. Mutta tosiaan, virkkoi hän laskien keihäänsä alas, missähän kirje mahtaa olla? Niin, missä? huudahti d'Artagnan.
Kaiken yötä muistui vaan hänen mieleensä, että miehensä nyt oli samassa kaupungissa, niin lähellä häntä; hän mietiskeli missähän tuo oleskellee ja puoleksi toivoi, puoleksi pelkäsi että kenties yks'kaks' voisi tavata häntä.
Koko yön saisi Nelma olla ulkona ... väristä kylmässä ... vaikkapa liiterissä. Niin olisi Sakris tehnyt. Mutta Nelma ei tullut. Harmissaan keitti rampa itse ruokansa ja kahvinsa. Ruokavehkeet ... kattila ja kupit, pyyhinliinat ja kaikki ... joutuivat töhryiseen kuntoon. Niistä oli vastusta ... niin kuin ennen muinoin. Missähän se Nelma viipyi? Missä se juoksi? Sakris tuli levottomaksi...
"Minä muistelin Edwardiamme. Missähän se unikeko viipynee? Minun täytyy todellakin mennä häntä hakemaan." Hän aikoi nousta, mutta mies esti häntä lempeästi. "Anna olla", sanoi hän, "minä kuulen Edwardin jo tulevan portailla. Ei hän se ole saattanut sinua alakuloiseksi toivon minä." "Ei suinkaan!" vastasi rouva vilkkaasti.