Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025


Mestari Jensen riensi kotiinsa, mitä vaan käpälästä läksi, syleili eukkoansa ja kuvaeli aatoksissaan jo, miltä jokainen huonekalu näyttää, mutta hänen toinen puoliskonsa herätti hänet unelmista tuolla yksinkertaisella lauseella: "mutta mistäs sinä, ukkoseni, saat puuta?" Puuta?

Varmaan hän oli hukassa, poika parka, nuorella iällään. Pahinta kaikesta, että hän oli naisia vietellyt. Aivan kuin isänsäkin. Vietellyt naisia, useita naisia! Gunhild tiesi, minkälaista se oli, tiesi, miltä nuorelle naiselle tuntui, kun sai senlaista kokea. Ja hän oli monta turmioon saattanut. Moni oli hänen tähtensä elämän toivon kadottanut; moni hänen tähtensä kärsi suurimpia tuskia.

Kas tuossa on meillä "belle incomme", lausui eräs pitkä herra, joka oli ottanut paikkansa erään piironkin luo; Miltä tuntuu, Berndtsson? Tytär talossa? Niin, kuka taitaa tänä iltana katsoa ketään muuta kuin häntä.

Ei tarvitse, ei! huusi taaskin tähän raivostuneena vaimo: Minä en tarvitse mitään kerjuuapua! Ei! Mutta ymmärtäkää nyt hyvä rouva, jatkoi Aarnio. Sehän ei ole otettava siltä kannalta...! Ja entäs sitten miltä kannalta! tiuski vaimo yhä uudelleen. Bergin pitää mennä työhön ja heti jo huomenna! Muuten saa mennä koko mies mihin haluaa!

Mathieu ei voinut olla häntä katselematta nähdäkseen miltä hän näytti pitäessään sellaisia ylistyspuheita itsestään, aivankuin vastaukseksi siihen, mitä Victoire oli kertonut; ehkä oli Couteauska talonpoikaisnaisen viisaudella aavistanut, että häntä oli soimattu.

Vaan arvaa sen miltä se sitten talvella tuntuu kun lunta ahtaa aivan oven eteen, niin ettei pääse ulos muuten kuin lapio kädessä. Olisipa edes etehinen, vaikka kuinka pieni hyvänsä, vaan kun ei ole nimeksikään."

»Tulee pimeä», sanoi tohtori. »Menkäämme alas, niin esittelen teidät vaimolleni ja tyttärelleni». Hänen sanojensa johdosta muistui mieleeni naisten äänet, joiden olin kuullut kuiskuttelevan, kun heräsin tajuntaani. Suostuin ilolla hänen ehdotukseensa, sillä olin sangen utelias näkemään, miltä naiset näyttävät vuonna 2000.

"Yhden kerran vaan", vastasi Simo, "kun Eteläläiset meidän kaunista kaupunkiamme piirittivät. Minua käskettiin puolustukseen osaa-ottamaan, niinkuin olin velvollinen kaikkein muitten ammattilaisten tavalla, joiden tulee kaupunkiansa vahtia ja varjella". "Ja miltä tuntui teistä silloin?" kysyi nuori päällikkö. "Mitä se tähän nykyiseen asiaan kuuluu?" kysyi Simo jollakin kummastuksella.

Elähän, vai tässä se on se mainio ... niinpä niin, tässähän se on ... vai tässä ne kävelevät ja tapaavat toisensa ja ratkaisevat maan ja kansan asioita. Hänen teki mieli kävellä finspongilla, hän tahtoi nähdä, miltä »ne» näyttävät.

"Mitä sanon, sopii sinullekin, juuri sinulle... No, ei sinulla ole nyt suojelustilkkua, nyt oikein näkee, miltä näytät. Sinä olet kaunis tyttö sitä ei kuitenkaan voi kieltää. Kaukaa saa todellakin sellaisia kasvoja etsiä ". Hän vaikeni hetkeksi, oikein hämmästyneenä, sillä viimeiset sanat kuultuansa oli tyttö siepannut kaulahuivin ja äkkiä peittänyt kasvonsa.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät