Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Vanha sotilas korotti olkapäitään ja virkki puoleksi kuuluvalla äänellä: "oma syynne! miks'ette anna hänen saada pitää tahtoansa, vaan pidätätte häntä väkisin. Hän tosiaan ei ole luotu kaikkina päivinänsä kiinitettäväksi maa-tilkkaan, jonka päällä on syntynyt. Vaan odottakaa vain! kyllä Herra tietää minkä tekee! Jos hän tahtoo auttaa Rietrikin määrän päähän, niin ette taida sitä estää!
Miks'ette olisi koko mailman vallassa, Mr. Wickfield? Siksi, että teillä on tytär. Te ja minä tiedämme, mitä tiedämme, eikö niin? Antakaat nukkuvan koiran maata kuka sitä tahtoisi herättää? Minä en tahdo. Ettekö näe, että minä olen niin nöyrä, kuin olla voin? Minä sanon teille, että olen pahoillani, jos olen mennyt liian pitkälle. Mitä lisäksi pyydätte, Sir?"
Lapsi lienee tuntenut, ettei rakkaus ole silloin oikea, kun ei nimeäkään enää tiedetä. "Jos olette setäni, niin miks'ette enää tiedä minun nimeäni?" kysyi Amrei. "Sin'olet tuhma lapsi, mene paikalla antamaan kättä hänelle", käski uudistalokas ja lisäsi vieraalle puoli-ääneen: "Se on typerä lapsi.
"Onpa minulla komea vaari ja mummo; miks'ette ennen ole tulleet meille? Nyt on minulla kaksi vaaria ja mummoa", sanoi pikku Mauno lapsen viattomuudessaan. "Hyvä Jumala noita viattomia lapsiakin!" sanoi Mauno, ottaen pojan syliinsä, ja kyyneleet valahtivat silmistään.
Kun kuningas istui kerran ja saneli jotain kirjettä, niin tuli tuli-kuula katon kautta huoneesen ja laukesi sivu-huoneessa sellaisella julmalla paukahduksella, että koko huoneen luultiin hajonneen. Kuninkaan kirjoittaja pudotti kynän peljästyksissänsä, mutta kuningas kysyi aivan rauhallisesti: "no, miks'ette kirjoita?" "Ah, tuli-kuula, Teidän Majesteettinne!" vastasi kirjoittaja vavisten.
Niin, ei nyt maalaiset pääse maitoineen tänne, mutta näettekös, minä pääsen! Nyt se on minun vuoroni tehdä kiusaa. Saan ottaa minkä hinnan tahdon. 80 penniä litra, ei se siitä alene. Ottakaa nyt maalaisilta 20 pennillä! Kah, miks'ette ota? Tuokaapas niitä astioitanne tännemmäksi!»
Käykää kanssani kaikki, jotka haluatte lisää kuulla! Odotan teitä Ilpolassa. Reita, kanna kirjani! Panu, kun hyvällä taipunet, ei sotaa syty, jos vihaan nouset, tiedä, ett'ei esivalta miekkaa hukkaan kanna. Seuratkaa minua! Käykää kanssani kaikki, jotka tahdotte kasteen omistaa. No, miks'ette mene! Sodan nostaa, koko heimon vankina Kontolaan vie yksi ainoa mies! Juoskaa jälessään, ennenkun jättää!
Vaan miks'ette silloin, kun isäni, laskettuaan minun käteni teidän omaanne, teidät oli julistanut minun ritarikseni koko juhlaviikon aiaksi, miks'ette silloin minulle sanoneet totuutta?" "Miks'en?" runoilija huudahti, "siksi, että teitä jo rakastin, rouva! Muualla, Pariisissa olin nähnyt, ihaillut ja seurannut teitä kaukaa, joukon keskeltä. Te olitte aatokseni, runollisuuteni ja unelmani!
Hyvästi jää, lintuseni, Hyvästi jää, armahain, Hyvästi jää, kultaseni, Hyvästi nyt sanon vain! Wasjka. Nyt laulatte te, tytöt, meille! Liisa. Me emme osaa sellaisia lauluja, mitä teikäläisille lauletaan. Juhana. Miks'ette osaa? Liisa, laulahan sinä! Liisa. Johan minä lauloin. Laulakoon nyt Anni! Anni. Enpä rupeakaan. Laula sinä, Andrei, se surullinen laulusi! Minä kuuntelen sitä niin mielelläni.
"Pääsemmekö ensi pyhänä kuulutuksille?" kysyi Martti pastorilta, ikäänkuin hän olisi tahtonut kääntää asiat paremmalle ja iloisemmalle tolalle noista ikävistä muistelmista. "Miks'ette? Tämän talon vanhukset eivät ole vastaan ja teidät olen molemmat nyt oppinut tuntemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät