Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Nummisuutarin mökkiin en kanssas tule, en askeltakaan sua seuraa enään. Hei, Kristo! Mihen kulkee ties? KRISTO. Kuokkimaan Eskon häitä; perässä tulee nuoria muitakin. MIKKO. Tässä on puhemies! KRISTO. Missä sulhainen? MIKKO. Metsässä tuossa! KRISTO. Entäs nuori-muori, se entinen Karrin Kreeta? MIKKO. Miehensä sylissä! KRISTO. Soo-oh! He ovat rakkaita, tulisia.
Niin, tämän sataman ohitse nyt purjehdin, koska onpi näkypiirissäni toinen, moninkerroin kauniimpa, ja lupaa onnen, jonka ihanuus pyörryttää. Mutta jos nyt tämä eteheni teljetään, niin menköön sitten alukseni tuulien valtaan, kunnes haaksirikossani alas pimeyteen vaivun. Mutta miksi seisomme tässä? Mihen on uneksuva aatokseni eksynyt?
CANZIO. Suurempa häntä; sillä tässä on murhattu armaampa äiti, joka kasvatti poikansa paremmin, paremmin kuin prinssin, ja sentähden... Mitä? No sentähden tulin suuremmaksi Neroa. VARRO. Sentähden palkitsit äitis näin ja sentähden ole kirottu lukemattomat kerrat. Niin, tuossa seisoo hän ja tirkistelee, mun ainoa hauskeeni ja lohdutukseni täällä. Nyt on Varro köyhä! Mihen käy hän käsiin?
Anni tupaan lähtee. Ken oven aukasee? Kojo oven aukasee. Mitä noille syötäväksi? Munavoita syötäväksi. Mitä noille juotavaksi? Rieskamaito juotavaksi. Mihen noita maata? Ukon uuteen aittaan. Mitä noille vuoteeksi? Puuhkovia perinöitä, Sulkkuisia potuskoita, Liissovia lakanoita, Kankaisia katuhkoita. Oi ukko uikari! Oi ukko uikari, Pää paljas paikari!
CANZIO. Mitä tahtoisin enään, päästyäni perille, ehdittyäni päähän, joka seisoo edessäni kuin polttava vuoren-seinä. Mihen astuisin? GIOTTI. Seuraa minua ja odota minua lähellä Claudion kotoa, kunnes palaan takasin. CANZIO. Sitä en tee, vaan linnaan lujaan astelen kerran vielä. Mutta tuletko luokseni, tehtyäs tuon palveluksen kuolletta kohtaan? Minä käsken sinua kestiin. GIOTTI. Kestiin?
Mutta murhe raskas teitä painaa nyt, ja väsymättä te metsät ristiin rastiin kiertelette, etsien sitä onnetonta. Mutta järvelle nyt, verkkoani laskemaan, sillä ilma on lempeä ja tyyni. KALERVO. Ei toivoa tyttärestä, en koreata Ainikkiani enään nähdä saa. Kova onneni, kuin koira, miestä vainoo ja hänen löytää mihen ikänänsä kätkeyisi.
IIVARI. Ei koskaan, eno Sakeri, ei koskaan kotoa kohden! SAKERI. Mihen sitten? IIVARI. Hirteen! SAKERI. Poika, pidä suusi, sanon minä, semmoisista puheista! Hei! olethan vielä nurrumielissä, vaikkas olet jo kumonnut usean ryypin! IIVARI. Kaikki on nyt entistä toisin, kaikki edestakaisin, nurinniskoin, niinkuin Jaakkolan muorin tallukka.
Mutta mihen lopetin filosofemini, tai kuinka alotin sen? Saksanmaa, mikä etkö sä olis ilman vahtovaa juomaa, joka nyt sun tahtoo upottaa! Mutta enpä ihmettele, ettäs mielit naukkiilla ja viettää aikas humalan humussa.
Päivän Sana
Muut Etsivät