Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Sattumalta tutustui hän kumminkin vanhaan kirkkoherraan ja mieltyi häneen oikeastaan hänen hurskaan epäkäytöllisyytensä tähden, joka vaikutti, että hän kulki maailman läpi ihan lapsena, jota vähän naurettiin, mutta samalla rakastettiinkin. Ja niin sai hän eräänä päivänä nähdä Alfhildin. Kaunis ei Alfhild ollut montakin kauniimpaa oli Sten nähnyt!
Jokainen, joka hänen näki, mieltyi kuitenkin häneen. Jos hän ei heille ystävyyttä osoittanutkaan, niin hän ei kumminkaan heitä tylysti kohdellut. Hän oli erittäin ystävällinen ja hänen äänensä oli lempeä ja hän oli perinyt isänsä sävyisän luonteen lapset ja koirat hakivat vaistontapaisesti hänen seuraansa.
Tottuneena senkalttaisiin voittoihin, olisi hän tämän huomattuaan tuskin ollenkaan tuntenut mielihyvää itserakkautensa tyydytyksestä, ellei seikka olisi ollut se, että neitonen, erotettuna pääkaupungin huveista, alkoi tuntea sydämessään vallitsevan tyhjyyden käyvän sietämättömäksi ja sen vuoksi mieltyi kiihkoisen luontonsa täydellä innolla kauniiseen ja rakastettavaan sukulaiseensa.
Poika, puoli-tusina paitoja ja muutamat koulukirjat pistettiin postivaunuihin ja saapuivat kartanoon samana päivänä kuin onnettomuus oli tapahtunut Ellen'ille. Hra Jansen mieltyi kohta poikaan. Se seikka että tämä oli noin kummallinen ja haparoiva, Ellen taas lujamielinen ja selvä-tahtoinen, lisäsi tätä mieltymystä. Aluksi teki hän hänet yksistään sairashoitajaksi.
Vaka vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Hyvin meihin metsä mieltyi, metsä mieltyi, korpi kostui, ihastui salon isäntä, taipui ainoinen Tapio. "Mielikki, metsän emäntä, Tellervo, Tapion neiti, metsän neiti muoto kaunis, metsän piika pikkarainen, läksi tietä neuvomahan, rastia rakentamahan, tien vieriä viittomahan, matkoa opastamahan.
Simo leikkasi leipää, murensi sen kaljaan, ja sitten miehet rupesivat syömään. Mutta Martta istui pöydän nurkkaan, nojasi käteensä ja katseli vierasta. Ja Martan tuli sääli vierasta ja hän mieltyi häneen. Ja äkkiä vieras kävi iloisen näköiseksi, lakkasi rypistelemästä kasvojaan, loi silmänsä Marttaan ja hymyili.
Mestari David ei pannut vastaan; ja oli siis tullut jumaluusopinylioppilaasta sorvarin sälli. Vuosi kului eikä minkäänlaisia muutoksia tapahtunut Georgin oloihin, paitsi että hänen mestarinsa päivä päivältä enemmän häneen mieltyi ja että Georg puolestaan suostui hänkin mielellään olemaan vastakin sorvarina.
Säteissä noissa Gratianus hymyy, mi valtaa maallista ja hengellistä niin auttoi, että Paratiisi mieltyi. Tää tässä taas, mi kuoromme on kaune, se Pietar' oli, joka lesken lailla Pyhälle kirkolle toi aartehensa. On kaunein keskellämme viides valo, mi moista rakkautta uhoo, että maailma kaikki siitä kuulla halaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät