Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Miks ei tahto niinkuin mielikuva? Miks ei riemu niinkuin rinnan-kaipuu? Teko miks ei tehty niinkuin toivo, ihanuus kuin ikävöimiseni?» Rinnassansa ristiriitaisuuden tuntee, sotii, taistelee ja sortuu, jälleen nousee uuteen ottelohon. Paistaa meren pohjaan tyynet tähdet.
Tässä hän sai odottamatonta kannatusta eräältä korkealta prelaatilta, joka nousi, rykäisi ja loihe lausumaan: Yhdyn täydellisesti edellisen puhujan valistuneeseen mielipiteeseen, hän sanoi. Ylevä mielikuva on epäilemättä karkeata todellisuutta sekä todellisempi että ikuisempi. Siinä on meillä esim. Sixtiininen kappeli.
Kun Ilmarinen kysyy neitoseltaan neuvoa, vastaa tämä empimättä: Asiantuntija oivaltaa tämän neuvon pätevyyden. Ajatuksissa on luotava koski, s.o. mielikuva jostakin tunteesta täydessä kuohussaan, ja kivellä keskellä koskea tehtävä teräksestä suitset, toisin sanoen oppia näkemään se järkiperäinen ajatus, joka kuvitellun tunteen asettaa.
Nyt syöksyin minä pilkkoiseen pimeyteen. Mitä sitten tapahtui, siitä on minulla, kuten sanottu, vain joku aavistus, joku mielikuva. Minä näin, minä älysin, minä havaitsin. Mutta se olikin ainoa tieto itsestäni, mikä minulla oli, minä olin ajan ja paikan ulkopuolella eikä minulla ollut mitään ulottuvaisuutta. Minusta oli kuin olisin kiitänyt tyhjän ilman halki.
Sensijaan yhtäjaksoisuuden, kontinuiteetin, mielikuva on enemmänkin negatiivinen; omaksuessaan sen määrätyssä tapauksessa meidän ymmärryksemme itse asiassa vain kieltäytyy pitämästä sitä tai tätä jaottelua ainoana mahdollisena. Meidän ymmärryksellemme on sentähden luonteenomaista kyky suorittaa jaottelua minkä lain mukaan tahansa ja taas panna ilmiö kokoon minkälaiseksi järjestelmäksi se haluaa.
DAJA. Mitä tarkoitan, paremmin tiedätte. NATHAN. Siis vaikene! DAJA. Ma vaikenen Mit' eessä Jumalan on väärää tässä ja mit' en voi estää, en muuttaa voi, te siitä vastatkaa! NATHAN. Ma vastaan! Vaan hän missä viipyy, missä? Kunp' et mua petä, Daja! Tietääkö hän mun ees tulleen? DAJA. Sitä teiltä kysyn! Häll' yhä kauhu hiipii hermoissaan. Häll' yhä kaikkeen muiston mielikuva luo lieskan hohteen.
Niinpä monikaan ei voi pidättäytyä nauramasta, kun häntä kutkutetaan, vaikk'ei tämä ole hänelle ollenkaan mieluista; sillä se ilon ja hämmästyksen mielikuva, joka ennen on saattanut häntä nauramaan samanlaisen tapauksen johdosta, herää uudestaan hänen mielikuvituksessaan ja täyttää vasten hänen tahtoansa hänen keuhkonsa sydämestä syöksyvällä verellä.
Niinkuin sinäkin korvaat minulle kaikki naiset. Kaikkinaiset naiset, nauroi Liisa. Minä en enään muille miehille kelpaisikaan. Samalla keikisti hän vartaloaan ja mutristi suutaan niin viehättävästi, että Johanneksen aivojen läpi kulki äkillinen, tuskallinen mielikuva Liisasta jonkun toisen syleilemänä ja rakastamana. Onneksi haihtui se siinä silmänräpäyksessä kuin oli tullutkin.
Jo mahtinsa maailma näyttää, taivahat taiteen keinoja käyttää. Sorru! Jo jumalat tarttuvat soittoon, jumalien juhlavirret vievät aina voittoon. Toiveesi täyttymystä laulaa yössä kuoro. Kuole! Kuolemattomilla on nyt sanan vuoro. Luovat, mit'ei mielikuva miehen luoda voinut: kauneuden, jota sielun hämäryys on soinut;
Moni himmeä, haalistunut mielikuva entisiltä ajoilta kulki silloin läpi olemukseni. Mutta muuten minä elin enimmäkseen siellä alhaalla ja viihdyin siellä alhaalla, enkä vihannut mitään niinkuin niitä komeroita sielussani, joissa joku entisen autuaamman olotilan muisto tuntui vielä vasten tahtoani asustavan.
Päivän Sana
Muut Etsivät