Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Pieni mettiäinen maassa maaten kellittää, humalassa autuaassa hiljaa pöräjää. Sinne käykää kärsiväiset viinamäkehen jossa pienet mettiäiset potkii pöristen. Vaipassansa kukkaisessa kutsuu viinamaa. Rakkaat veljet Bakkuksessa, laulu laulakaa. Osasi ne ennen pienet poijat pitkän ryypyn ottaa. Sanoppas vaari ja sanoppas taatto eikö se ole totta.
Muutama hyönteinen mettiäinen, tahi ampiainen lensi suristen sisään avonaisesta ikkunasta, siniseksi maalattuun, siistittyyn huoneesen ... hyrisi ruutua vasten, niin että se häiritsi tuota nuorta paksutukkaista, tumma-ihoista, kaunista tyttöä, joka aamu-untaan vielä sohvalla nukkui.
Niinkauvan kuin metsäsika asuskelee vuorten selkämillä ja kala virroissa, niinkauvan kuin mettiäinen elää ajuruohosta ja heinäsirkka yökasteesta, pysyy kunniasi ja nimesi ja ylistyksesi alati muuttumattomana. Niinkuin Baccholle ja Cerelle, niin tekevät peltomiehet sinulleki vuosittain uhria; ja sinäki olet velvoittava heidät täyttämään lupauksensa. Mopsus. Millä, millä palkinnen moisen laulusi!
Ja jos neuvoani noudatatte, niin pitäkää vähän lukua Sokrateesta, mutta totuudesta paljoa enemmän; ja jos mielestänne minä jotain totta puhun, niin myöntykää siihen, mutta jos en, niin vastustakaa kaikella tavoin ja varokaa, ett'en minä innoissani petä sekä itseäni että teitäkin ja sitten lähde pois jättäen kuten mettiäinen pistimen teidän sieluihinne."
Mieletön mettiäinen, mitä teet sinä? Ai, ai, ei, ei! Se puhkasi minut. Se runteli minut. Se tunkeutui syvimpään, perimpään pohjaan ... ja otti! Otti pisarani? Voi minua! Kallelleen on pääni nuokahtanut, yksi terälehdistäni roikkuu irrallaan, heteissäni suuri sekasorto, toiset poikki, toiset rikki, emi sydämmeni auki, täynnä sekaantuneen hedepölyn tahraa...
Muuan mettiäinen, joka oli myöhästynyt, lensi suristen ohitsemme, männikössä kuherteli metsäkyyhky illan hiljaisuudessa, joka hetki hetkeltä eneni. Tuokion seisoin hiljaa, painaen kättäni kivistävää päätäni vasten, vaan Stefan pitkitti kulkuaan havaitsematta minun jäljelle jääneen. Ajatuksensa olivat näet liiaksi kiinnitetyt päivään, joka oli koittava aamuauringon kanssa.
ESTER. Kun kaikki tarkkaan minuun katsoivat, Niin kansan taakse piiloon vetäydyin, Ja silmistäni kyyneleitä tulvi. Ma Samariaan saapumista kaduin. ASARIA. Sa arka olet, armas mettiäinen, Vaan kainoudessas kaunihimpi kahta. Sa, vieno, parhain vuorillasi viihdyt, Mut säikyt silmäystä julkeaa. Ilostu, ystävä, niin hunnun sulle Ma ostan puhtoisinta valkeaa Ja hankin idän ihanimmat helmet!
Päivän Sana
Muut Etsivät