Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Ainahan ne samalla tavalla, sanoi salakapakoitsija, ja tarkastettuaan tytön päätä, pisti sukankutimen viereensä, veti tytön jalkojensa väliin ja alkoi vikkelin sormin hakea hänen päästänsä. »Mitäs menit viinaa kauppaamaan». Vaan milläpäs lapset olivat ruokittavat? puhui hän, jatkaen tuttua työtänsä. Nämät salakapakoitsijan sanat muistuttivat Maslovaa viinasta.
Päivystäjä tuli luo, töykkäsi vihasesti Maslovaa olkapäähän ja päällänsä käskien seuraamaan, vei hänet naisosaston käytävään. Se koppi, jossa Maslovaa säilytettiin, oli suuri, 9 arssinaa pitkä ja 7 leveä huone; siinä oli kaksi ikkunaa, suuri, rappeutunut uuni, ja lavitsoita ravistuneine lautoineen; nämät ottivat kaksikolmannesta huoneen alasta.
Häntä suretti erittäinkin se, että senaatti oli vahvistanut tuon järjettömän julmuuden viatonta Maslovaa kohtaan, ja myöskin se, että tämmöinen jutun päättyminen teki hänen vielä vaikeammaksi toteuttaa järkähtämätöntä päätöstään yhdistää hänen kanssaan oman kohtalonsa.
Mutta välittämättä tästä kauhusta päätti hän varmemmin kuin koskaan ennen jatkaa mitä oli alkanut. Tällä velvollisuutensa tunnolla, läksi Nehljudof kotoansa ja ajoi Maslennikofin luo pyytämään lupaa saada tavata paitsi Maslovaa vielä sitä mummo Menshovaa poikinensa, joista Maslova oli maininnut. Sitä paitsi hän tahtoi saada luvan tavata Bogoduhofskajaa, joka saattoi olla hyödyksi Maslovalle.
Maslovaa? Kyllä tunnen. Hän oli syytetty myrkytyksestä, sanoi syyttäjä rauhallisesti. Mitä varten te tahdotte häntä tavata? Ja sitten ikäänkuin haluten pehmentää käytöstänsä lisäsi: En voi antaa lupaa teille, tietämättä mitä varten se on teille tarpeen. Se on minulle tarpeen erään minulle hyvin tärkeän asian vuoksi, sanoi Nehljudof sävähtäen punaseksi.
Naisia kohtaan, joita hän piti vaan turhina häiritsijöinä kaikissa tärkeissä asioissa, hänellä oli voittamaton ylenkatse. Mutta Maslovaa hän sääli ja oli tälle ystävällinen, koska Maslova oli hänen mielestään esimerkkinä siitä tavasta, millä yläluokka sorti alaluokkaa.
Hänen nykyisessä tunteessaan Maslovaa kohtaan oli jotain semmoista, mitä hän ei koskaan ennen ollut kokenut.
Nehljudof istui, akka tuli hänen eteensä, nojasi poskensa oikeaan käteensä ja tuki vasemmalla oikean terävätä kyynäspäätä, ja rupesi puhumaan laulavalla äänellä: Kuinka oletkin vanhentunut, teidän ylhäisyytenne; kuin nauris olit ennen pyöreä, ja minkäs näköinen oletkaan nyt! Niin ain-ain, huolet kaikitenkin. Minä tulin kysymään, että muistatkohan sinä Katjusha Maslovaa? Katariinaako?
Näin sanottuansa hän voittoriemuisena köksähti istumaan. Sitten annettiin syytetyille tilaisuus puolustaa itseänsä. Jefimia Botshkova uudisti sen, ettei hän mitään tiennyt eikä ollut mihinkään ottanut osaa ja väittämällä väitti Maslovaa syypääksi kaikkeen. Simon toisti vaan useamman kerran: Teillä on valta, minä olen viaton, suotta syytätte. Mutta Maslova ei sanonut mitään.
Mikä oli ensimäiseksi liikahtanut sydämmessä: ensinkö hän oli säälinyt Maslovaa, vaiko ensin muistanut omat syntinsä, oman kehnoutensa juuri siinä asiassa, mistä syytti toista, siitä hän ei ollut selvillä. Mutta yhtäkkiä ja ihan samaan aikaan hän sekä tunsi itsensä syylliseksi että sääli toista.
Päivän Sana
Muut Etsivät