Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. marraskuuta 2025
Minä tiesin, ett'ei ruhtinatar enää ollut nuori, olihan hän hallitsevan herttuan täti ja äitivainajani nuoruuden tuttava, ja sentähden arvelin, ett'ei tuo pitkä, solakka nainen, sametti-ihoineen ja nuorekkaine sivukuvineen, voinut olla Margareta ruhtinatar. Mutta isäni vapautti minut tästä epäilyksestä.
HOOKON. Muuta on minulla nyt ajateltavata. MARGARETA. Mitä on tapahtunut! HOOKON. Anna minulle hyvä neuvo! Juuri vasta tuotiin minulle pahin kaikista sanomista. Mikä sanoma, Hookon? HOOKON. Että Norjassa nyt on kaksi kuningasta. MARGARETA. Kaksi kuningasta Norjassa! Hookon, missä on isäni? HOOKON. Hän otti kuninkaan nimen laivalla; nyt hän purjehtii Nidaroosiin antaaksensa kruunata itsensä.
PIETARI. Tulen Hladehammerista; olen ilmaissut Boord Brattelle ja Sudenketoille, että kuninkaan-lapsi on Elgesäterillä tänä yönä. MARGARETA. Jumala! SKULE KUNINGAS. Niinkö olet tehnyt! Ja nyt? PIETARI. Hän kokoaa joukon, ja sitten he tulevat ylös luostariin. Missä on kuninkaan-lapsi, vaimo? Se nukkuu sakaristossa! PIETARI. Yhtäkaikki, vaikkapa nukkuisi alttarilla!
MARGARETA. Anian, oi Anian! ANIAN. Sinä käännät pois sun kasvos, sinä hylkäät minun! MARGARETA. Miksi, onneton? ANIAN. Onnettomuuteni tähden. Mutta älä heitä minua, minä vaipuisin pimeyteen! MARGARETA. Lemminhän sinua, mun armas ystäväni. Mutta, korkeuden Jumala! nyt mun lemmessäni, voi mikä ahdistus ja tuska, Anian, tuska ijankaikkinen!
Sinä olet nyt sairas, sen kuulen selvästi sinun pohjattomasta yskästäsi ja hengityksestäsi". "Sinä olet oikeassa, Margareta; en voi sanoa olevani oikein virkeä. Minä kävin tohtorin luona, joka on taitava mies luullakseni, tänne tullessani tänään.
Ei minua voisi kohdata tuskallisempi kohtalo, kuin täytyminen elää kaukana sinusta; mutta jos katsot, että niin pitää oleman sen johdosta, mitä nyt sinulle sanon, jos sinä mielestäsi tästä lähin et enää voi istua rinnallani, etkä enää voi minua katsella kalpenematta, niin, silloin erotkaamme eläkäämme erillämme toisistamme, enkä minä sinua siitä syystä soimaa. MARGARETA. Erota sinusta!
MARGARETA. Hän on yksin, Dagfinn! RAGNHILD ROUVA. Taivaan viha sinuun iskeköön, jos kiellät häneltä pyhän alan! DAGFINN BONDE. Jumalan nimeen sitte! Isä! Siunattu, onnetoin isäni! Te teeskentelette nöyryyttä hänen edessänsä ja tahdotte hänet pettää niinkuin Juutas. Elkää uskaltako häntä lähestyä! Te ette saa häneen koskea, niin kauvan kuin minä olen hengissä.
Sano, ja poista se pimeys, sinä taivaan kiiltävä haamu tämän kuutamon kelmeessä päiväs! MARGARETA. Ah! niin heljänä ennen kiilsi myös Anian lempivän silmäni edessä. Mutta voi tuota kehnoa sumua hänen otsallansa nyt! ANIAN. Näkösi harhailee! MARGARETA. Jos niin olis! Oi, lemminhän sinua; mutta äkistihän taasen kauhistuen ammahtaa sinusta sydämmeni pois.
Koska hulluttelen toivossa näin, minä vallaton, juuri sillon, juuri sillon kärsii hän piinan kuolemaa kovemman, raukka nuorukainen! MARGARETA. Mikä paha taas kummittelee aivossas? KARIN. Kentiesi hän kituu nälän vaivassa! MARGARETA. Ole ilman huolta. Elonvaraa, kuin olemme kuulleet, ei puutu vielä heiltä linnassa.
RAGNHILD ROUVA. Kuka hallitsee huomenna tässä salissa? MARGARETA. Oi hiljaa. En koskaan olisi arvannut näin raskasta päivää kohtaavani. RAGNHILD ROUVA. Sen täytyi tulla; kuninkaanholhojan toimi ei riittänyt hänelle. MARGARETA. Niin sen täytyi tulla; kuninkaan nimi yksinänsä ei voinut olla hänelle kylläksi. RAGNHILD ROUVA. Kenestä puhut? MARGARETA. Hookonista.
Päivän Sana
Muut Etsivät