Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
"Aika on minulle tärkeä; senvuoksi aioin koettaa päästä sinun pitkistä puheistasi." "Hoo", virkkoi Malla, ja hänen silmänsä välähti. "Ja valasi? Sen olet kai jo unhoittanut." "Siitä puhutaan, kun kolmen, neljän päivän päästä palaan", lausui Nevalainen. "Vai niin", virkkoi noita ivallisesti. "Mutta minä pelkään, että sinä et palaakaan." "Sinun pelkosi ei minuun koske", vastasi Sipo.
Hän astui kamarista pirttiin ja näki Horman Mallan. "Jumalan rauha", tervehti Malla, viekkaasti vilhuen yhdellä silmällään. "Olen tullut luoksesi selittämään tuon idässä loistavan tähden merkitystä." "Noita-raukka", lausui Sipo, "käy muita pimittämässä. Minä en halua selitystäsi kuunnella."
No elähän nyt kiirehdi, Malla, sanoi Mikko, kun tästä saadaan reki ja minä pistäydyn tuolla kylällä, ehkäpä saan sieltä valjaita niin panemme ruunan reen eteen, ja kyllä siihen sitten rantu saadaan. Vien perille asti. Sehän tuo on sitä parempi, sanoi Malla hyvillään. Nämä kengät ovatkin niin lyhytvartiset räppöset, ettei paljoa tarvitsekaan lunta ennenkuin näihin yltä menee.
"Hänen luoksensa riennän huomisaamuna", lupasi noita. "Mene jo tänään", esitti rovasti. "Mitä tänään voi tehdä, ei pidä huomispäiväksi lykätä." "Aika on tällä erää sopimaton", esteli Malla. "Huomenna on täysikuu, silloin menen."
Mikko oli navetan päältä hakenut saavin, vanhasta aisasta tehnyt korennon ja kun Malla oli laen ripsumisesta joutunut, rupesi nyt Mallan kanssa kantamaan vettä, jolla roikuttivat lattian joka paikasta huleisilleen, jotta lika alkaisi liota puusta irti sillaikaa kun pestään akkunoita, pöytä, rahi ja penkit.
Malla oli vielä niin toimekas, että kävi metsästä katajan lehviä, pienenteli niitä ja ripotteli joka paikkaan lattialle ja hymyillen sanoi: Laitetaan pirtti ihan kuin juhannukseksi tai helluntaiksi. Mikonkin mieli tuntui lauhkealta, kun pirtti oli niin kodikkaan näköinen. Kaikki seinät, laki ja lattia näyttivät ilmaisevan: huomenna on pyhä!
Tuolla navetan päällä on talon paras saavi, sitä eivät näkyneet eilen löytäneen, enkä minäkään sanonut. Kesällä kun pesuja teimme, niin piika-Maikin kanssa nostimme sen sinne talteen. No silloin on hätä hukassa! Joudanhan minä avuksenne, sanoi Malla, rupesi riisumaan nuttua päältään ruvetakseen asiaan ja sanoi: No aivanko te olette tulleet ihan asumaan? No aivan ja kotiin, sanoi Auno.
Mikko haki lapionsa, jolla tupruutti pehmyttä nietosta syrjään sen verran, että jalat rupesivat vastaamaan, Silloin Mikko ja Malla tarttuivat taas saaviinsa ja haalasivat navettaan, missä Auno iloisesti huudahti: Vettäkö todellakin! Olin vasta ajattelemassa, miten sitä lehmän suu märäksi saadaan. Vettäkö tuo lienee vai lunta.
Eipä se ole maailma niin avara talossa-olijalle kuin savotassa, sanoi Jertta ja painoi päätään tyynyä vasten syvempään. Malla tunsi, että Jertta haluaa painautua nukkumaan, ja kun ei Mikon ja Aunon vuoteeltakaan päin virketty mitään, niin Mallakin painoi kasvonsa päänalusta vasten, vetäisi peitettä hartioilleen ja rupesi odottamaan unta. Kello oli kaksi aamusella, kun Mikko heräsi.
Sää ei sääreen tartu, ei muuta kuin lähtö vaikeinta, sanoi Malla ylpeästi, koppasi naulasta nuttunsa, suki sen päälleen, tempasi loukolta eilisen korentonsa, pisti sen saavin korviin. Silloin sitä lähdetään. Menkää te edellä, minä seuraan perässä syvin tai matalin. Mikko veti lakkinsa puuhkat korvilleen, tarttui korennon nenään ja niin työnnyttiin tuvasta ulos.
Päivän Sana
Muut Etsivät