United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Et kai sinä tässä lesken sänkyä makaa koko ikääsi ... noin pulska ja verevä ihminen kuin sinä, Mailiisa. ... Ei tuollaisia lennäkään joka pojan syliin! Osaattepa te, Tapani, mielistellä!... En olisi uskonutkaan! Mikä tyttöjen narraaja te olettekaan nuorena ollut, kun minutkin nyt ihan väkisin tahdotte naittaa. En viitsi kuunnella pilaa vakavasta asiasta.
Hän ei vastaa ... hän ei liikahda vieläkään!... Johanna!... Voi, voi ... onko hän kuollut? Vai kuollut?... mitä vielä! Kyllä tuo siitä nousee! Kostuta hänen päätään!... ehkä hän vielä virkoo. Kyllä, kyllä...! Oi taivaan herra!... Eihän hän vaan kuole...? Voi sinua, Mailiisa!... mitä olet sinä tehnyt! Mene tuonne ja katso työtäsi!
Näyttää sille tie kelpaavan. Joko nyt viimeinkin otti muistaakseen...? Kuule nyt, Mailiisa! etkö jo ala saada kylliksesi tästä pelistä? Niinhän tässä eletään kuin myllyssä: mies menee, toinen tulee... Edessä sinä heille puhut mielin kielin, selän takana naurat ja ivaat.
Niin ... jos emäntä suuttuu... Ja tämä juttu hänet vasta suututtaa, jos mikään!... Sinusta on hän ollut varma ja nyt sinä käännytkin tyttäreen...! Se tulee saamaan hänet raivoihinsa! Mutta eihän Mailiisa kuitenkaan olisi jättänyt Sillankorvaa!... Ja mitä minä Hallassa sellaisella emännällä tekisin? No, se sinun olisi pitänyt jo aiemmin ymmärtää!
Voisiko hän kieltää Johannan minulta...? Niin pitkälle hän ei sentään voi mennä... Ei sitä tiedä... Ja mikä hänet estäisi? Minä estän! Sillä ellen saa Johannaa hyvällä, otan minä hänet kuitenkin ... kaikista vastuksista huolimatta! Vien väkipakolla, ellei muu auta! Siunaa ja varjele! Johanna on vielä alaikäinen ... muista se! Jos Mailiisa kieltää suostumuksensa, et sinä mahda siihen mitään.
En suinkaan minä sikaa säkissä osta enää toista kertaa! Se kai teidän pitäisi ymmärtää. Olisi sinulla jo pitänyt olla valitsemisen varaa. Kyllä vaan meidän emännällä on jo omansa katsottuna... Johan te, Kreeta, tiedätte enemmän kuin minä itse. Sanonko minä?... kuka?... Hallan nuori isäntä!... eikä kukaan muu! Hallan Jaako!... Sepä vasta olisi!... Hänhän on jo vanhaa sukuakin sinulle, Mailiisa.
Tietää Johanna sen kuin muutkin ... onhan hän jo täysi-ihminen!... Voi tässä hänelläkin alkaa sulhasia juosta yhtä hyvin kuin sinulla. Siunatkoon!... mitä sinä puhelet! Vai Johannalla!... Kaikkea vielä! Niinpä niin! juuri Johannalla... Varo sinä vaan itsesi, Mailiisa! ja laita sinä omat asiasi valmiiksi ... niin kauan kuin aika vielä on otollinen. Niin juuri!... samaa sanon minäkin.
Mailiisa ... yksin sinun!... muista se. Ei!... ei suinkaan! No, sen minä arvasinkin. Kaikkeen muuhun sitä aikaa riittää, mutta katsotaanko töitä, että ne tulevat kunnolla ja ajallaan tehdyiksi. Pitäisi joka hetki olla vieressä manaamassa, että jotain tulisi toimitetuksi... Niinkuin ei sitä maitoakin jo olisi ehtinyt tuoda sisään moneen kertaan.
Ja sinä sen myös teit, Mailiisa! Niin, minä sen myös tein. Sillä niin kuin minä tämän talon olen saanut perinnöksi vanhemmiltani, niin olen minä sen myös jättävä perintönä jälkeläisilleni. Ei vieraan käden pidä enää toista kertaa Sillankorvaan koskeman niin kauan kuin minä elän! Mutta sinun jälkeesi?... kuinka käy talon silloin?... Minunko jälkeeni...?
Niinkö pitkälle sinä olet joutunut, että sinä lyöt häntä! Johannaa...? Sinä siis et tietänyt, että hän on tulemassa äidiksi ... minun lapseni äidiksi. Mailiisa...! Jumala sinua auttakoon! Voi tätä taloa! Nyt vasta minä ymmärrän... Ajattele, mihinkä tilaan sinä hänet olisit voinut saattaa...! Kiitä Jumalaa, ettet sitä tiennyt! että tuntosi ainakin siitä rikoksesta on vapaa.