Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025


Nuoret kukat, älkäät antako minkään madon sydäntänne kalvaa, ottakaat se pois vaikkapa sitä seuraisi kappale sydämestänne, sillä jos se jää sinne niin se kalvaa koko sydämenne. Syvällä, syvällä sydämessä, täällä sydämen pohjassa puhuu ääni, hiljaa ja salaa.

Oi Jumala! kun kuulee madon lehdellä puhuvan liika-elämästä nälkäisissä veljissään maassa." Scrooge kumartui hengen moitteen edessä ja loi vavisten silmänsä maahan. Mutta hän nosti ne nopeasti, kun hän kuuli oman nimensä. "Mr. Scrooge!" sanoi Bob; "minä juon teidän muistoksenne! Eläköön Mr. Scrooge, juhlan perustaja!" "Juhlan perustaja, tosiaan!" huudahti Bob Cratchit punehtuen.

Hän sai havaita, että Herran teissä ei ole pienintäkään epävakuutta, vaan kaikkein vakavinta totuutta, että rankaistus ennemmin taikka myöhemmin seuraa syntiä, ja että kaikkein pahin, joka täällä maan päällä voi syntistä kohdata, ainoastaan on kuin hyttysen purema sen madon suhteen, joka ei kuole, ja sen tulen, joka ei sammu.

Joilla ma ruton rutistan, Puhki painan perkelehen, Ristittyä rikkomasta, Tehtyä teloamasta. Nyt Maija sillä kirveen pohjalla teki kolme viisikantaa isännän selkään ja sitten pani kirveen loukkoon ja puheli vielä: Moni ei tapa kirveellä matoa sentähden, että jos sillä kirveellä tekee haavan, niin siihen menee madon vihat.

PILATUS: Vääryyden palkka, kruunu rikoksen On kosto saavuttava syyllisen. Ma etsein valtaa, perin kurjuuden; Kunniaa, saaden ylenkatsehen. Häntä seuraisinko? Maailmalle Tehden tilin lyhyen: sen loisto Eipä paljon maksa, madon syömä On jo kunniasi, Rooma suuri!

Kun ihminen vuosikausia on kätkenyt omantunnontuskansa kaikkien silmiltä, vieläpä omiltansakin, painanut ne sielunsa syvimpään ja kantanut niitä kuin kivuttavaa tautia, jota ei tahdo edes itselleen tunnustaa, silloin kerää hän myös samalla hädän ja tuskan pääomaa korkoineen tilinteon päiväksi. Silloin oppii hän tuntemaan madon, joka ei kuole, tulen, joka ei sammu.

Hallitsevan kuoleman-hiljaisuuden läpi kuului alahalta: "Nostakaa ylös! varovaisesti!" Kun ruumis kohosi jäälohkareelta ja alkoi heilua ilmassa taivaan ja maan välillä, näkivät he tytön ikään kuin madon kiemuroitsevan pelvosta ja tuskasta. Ei mitään ilon-huutoa kajahtanut kun miehet asettivat ruumiin paareille ja toiset laskivat uuden köyden alas.

Kun ne ovat puhtaita, kelpaavat ne semmoisinaan ravinnoksi, yksin kannatkin, kun ne vaan ovat terveitä madon syönniltä". En muuta voinut sanoa, kun: "vai niin!" "Emme me vielä ole kertoneet kaikkia hyvyyksiä, mitä meillä on", sanoi emäntä loistavin silmin. "No, mitä teillä sitten vielä on?" utasin. "Meillä on hyvät lihavaratkin", kerskasi emäntä. "Mistäs sitä niin kyllältä on?" kysyin.

Tatjanan muisto on pakottanut minua etsimään kuolemaa tappelutanterilla, se on saattanut minua julmasti seuraamaan poikana vannomaani valaa, eikä se vieläkään ole kokonansa haihtunut tästä vanhasta, kuihtuneesta ja madon syömästä sydämestä, joka niin tyynenä näyttää rinnassa tykkivän.

"Mutta woitteko selittää miten pienimmän madon elämä syttyy?" "Sitä ei woi kukaan ihminen." "Ja kuitenkin se on jokapäiwäisin asia." "Elämä, herra kenrali, on asia, josta emme saa tuntea muuta kuin ulkonaisen waikutuksen." "Muuta en tahtonut. Te näette miten joka=päiwä tuhat elämää syttyy ja sammuu, waan elämän lähde on teille yhtäläinen salaisuus kuin minulle.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät