United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ovessa vilkasin hätimmiten Anna-Liisaan hän oli kalpea ja hänen ihanat silmänsä oi Jaakko kiven ne olisivat sulattaneet, mutta eivät minua niin oli mustasukkaisuus minun valloittanut. "Kuluipa muutamia päiviä sydämmeni rupesi pehmenemään, minä ajattelin: 'entä jos olisin erehtynyt' Läksin kuin läksinkin tyttöni kotiin ja sattuipa niin, että tapasin hänen yksin tuvassa kehräämässä.
Muutaman päivän perästä tuli aika lähteä seminaariin, ja ilomielellä läksinkin. Tyytyväisellä mielellä alotin lukutoimeni toisella luokalla. Syyslukukausi kului hyvällä menestyksellä ja joululupa julistettiin. Kun äsken mainitsemassani paikassa jäi työni kesken ajan lyhyyden vuoksi, menin sinne joululuvan ajaksi uudestaan ja ahkeralla työlläni ansaitsin suurimmaksi osaksi kevätlukukauden tarpeet.
REETA. Tarkoitit taikka olit tarkoittamatta se on minulle yhtä! Enpä tuosta kovin suuttunutkaan vaan nyt pitää minun lähteä. Kaisa voipi minä hetkenä tahansa saapua sinne kotia. Juuri hänen tähtensä läksinkin liikkeelle, kun sattui kotona sokuri olemaan niin lopussa, ett'ei olisi vieraiden varalle riittänyt. AINA. Tarjoaisinpa mielelläni sinulle jotakin suunavausta.
Minun, kun en ollut maailmaa nähnyt kerran nuorempana vain kävin Oulussa suolan perissä rupesi mieli tekemään Pietarin komeutta katsomaan. Noh, läksin kuin läksinkin. Katrin tädin pojan kanssa oltiin sitten eräänä päivänä 'isvosikalla' ajelemassa, hevosmiehellä, joka vie mihin ikään tahtoo, kun vaan vähän murahtaa hänelle venäjäksi.
Vänrikki Sahlman'in kanssa läksinkin Hattulan kirkonkylästä Hämeenlinnaan ja sieltä ympäri maata, sangen vähäksi hyödyksi valtakunnalle ja kuninkaalle. Armeijan tappiosta ja hajoamisesta sain minä tiedon, kun vankimme vietiin pois Hämeenlinnaan vievää tietä myöden. Kohta juoksin sinne yöllä yksin 3 peninkulman pituisen matkan.
Minä tiedän että sinä käsität tämän hetken tärkeyden!" Ja taas kohteliaasti ja merkitsevästi kumartuen hän poistui. Vihdoin, voimatta enää kuunnella tätä neuvojen tulvaa, läksin kuin läksinkin parin oppineen henkilön seuraamana "pelastamaan isänmaata" parooni Salzan luo. Parooni näytti hyvin hämmästyneeltä eikä tuntunut edes ymmärtävän mistä oli kysymys.
Katsoessa kelloani oikein säpsähdin, kun oli jo aika lähteä. Enköhän sittenkin mene! Jos he hyvinkin taas tulisivat vastaani. Mutta kirjekin pitäisi kirjoittaa, ja jos en sitäkään nyt tee, niin jää se vielä ties kuinka kauvaksi. Aloinkin kirjoittaa, mutta se ei sujunut, ja minä läksin kuin läksinkin jaloittelemaan, en häntä tapaamaan, muuten vaan ulkoilmaa hengittämään.
Ovessa vilkaisin hätimmiten Anna-Liisaan. Hän oli kalpea, ja hänen ihanat silmänsä oi Jaakko kiven ne olisivat sulattaneet, mutta eivät minua niin oli mustasukkaisuus minut valloittanut. Kuluipa muutamia päiviä sydämmeni rupesi pehmenemään, ja minä ajattelin: 'Entä jos olisin erehtynyt' ja läksin kuin läksinkin tyttöni kotiin. Sattuipa niin, että tapasin hänet yksin tuvassa kehräämässä.