Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Paljon muutakin rukoili hän ja puhui elämänsä merkillisistä vaiheista. Hetken äänetönnä levättyään, jatkoi hän taas: "Vielä tahdon teille ilmoittaa salaisuuden, jonka todistajana tässä pian kuoleva Mich. Pehrson on. Luvatkaa kuitenkin, ett'ette ilmaisemani salaisuuden johdosta kuolleen nimeä ja mainetta tahraa, sillä Jumala on hänen tekonsa kostanut."
Luvatkaa kaikki, niinkuin yksi mies, puollustaa kuninkaanne poikaa! mutta elkää hänelle mitään ilmaisko. Sen lupaamme! Hookon, isäntäni! Taivas on sinua varjellut; sinä olet voittanut ja olet vahingoittumatonna. HOOKON. Niin, minä olen voittanut. Missä lapsi on? MARGARETA. Kuninkaan laivalla, taattujen miesten käsissä. MARGARETA. Hookon, missä on Skule herttua? HOOKON. Hän on painunut Ylämaille.
Mutta luvatkaa minulle kunnian miehenä ja ritarina, ettette suutu, jos teen teille hyödyllisen teon, ja lainatkaatte minulle sinettinne, niin että saan teidän nimessänne koota ystäviä silloin ei ole Albanyn herttua koskaan enää saava käskeä tässä hovissa, ennen kuin minun kuollut käteni jälleen kiintyy tähän tynkkään, johon se kuului, ja rupeaa jälleen kuuliaisesti toimeen panemaan pääni käskyjä".
"Ei, mamma, se ei ole kateus ... ei Jumalan nimessä, mamma; mutta ette saa mennä sinne, luvatkaa se minulle, ettehän mene sinne." "No niin, saamme kyllä aikaa keskustellaksemme siitä asiasta; mutta minä en käsitä nyt sinua; sinä olet niin liikutettu, sinä olet entisestään aivan erilainen." "Niin, mamma, minä olen erilainen.
Ajatelkaa sitä ja luvatkaa ettette milloinkaan, jos menette Will Somers'in kanssa naimisiin tai ei, enää anna miehelle syytä uskoa että te voitte hänestä pitää, jos sydämenne sanoo, että te ette sitä voi. Lupaatteko sitä?" "Kyllä, kyllä." Jessie raukan ääni tukehtui nyyhkytyksiin.
"Mutta Percy?" "Hän tulee meidän mukanamme Lontooseen." "Ja minunko pitää jäädä tänne?" "Niin, hänen tähtensä. Hyödytätte sillä häntä. Pian! Luvatkaa!" Tyttö nyökäytti päätään suostumuksensa merkiksi, juuri kun toiset saapuivat luoksemme. "Miksi istut siellä ikävissäsi, Annie?" huusi hänen veljensä. "Tule tänne ulos." "En, kiitos Josef.
Mutta tämä oli vaan paalu lihassa, eikä mikään paha henki, joka minua kuritti, ja jos Herrani voi pitää naulojen jälkiä siunatuissa käsissänsä, niin miksi minä en tätä muistoa kantaisi siksi kuin pääni viimmeisen kerran levolle laskisin? "Neiti Margery", sanoi Kor houkutellen, "luvatkaa minulle ainoastaan yksi asia!" "Mitä tahdot?" kysyin.
Me tulemme kohdakkoin paikkaan, jossa kolme tietä yhtyy, mikä näistä minun on valitseminen?" "En minä tiedä; tuossa on tienviitta. Minä tahdon mennä mutta se on salaisuus; ettehän te minua petä? Luvatkaa vannokaa se minulle."
"No kyllä sitten tiedätte, millainen rasitus niistä on", lisäsi hän. "Kas niin, Matti, lähdetäänpä nyt liikkeelle! Otetaan nyt lihakantamukset selkään ja lähdetään viemään niitä kotiin." "Hyvästi nyt näkemiin! Huomenna iltapuolella kaiketi olemme täällä taas, ja siihen asti pitää teidän viipyä täällä. Luvatkaa se meille!" "Kyllä, kyllä", myönsi Yrjänä, "kyllä teemme, niinkuin tahdotte."
Pitääpä minun, koska olen asian näin pitkälle puhunut, pyytää teiltä vieläkin jotakin. Tahdotteko panna silmänne umpeen vähäksi aikaa? Tyttö teki niin, leikillisesti nauraen tälle kummalliselle pyynnölle. Pitäkää silmät ummessa, sanoi Barbox Veljekset, astuen hiljaa ovelle ja jälleen palaten. Luvatkaa, kunnianne kautta, ettette avaa silmiänne ennen kuin minä käsken. Lupaan, kunniani kautta! Hyvä.
Päivän Sana
Muut Etsivät