Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Kun vaaliruhtinas Mühlbergin tappelussa oli joutunut keisari Kaarle V:n vangiksi, johtui keisarille Luukas Kranach mieleen ja hän kutsutti maalarin luokseen leiriin. Hän tarttui vapisevan ukon käteen ystävällisesti ja vei hänet tuolille istumaan: "Tervetullut, vanhus!" sanoi keisari Kaarle.
Ka onhan siinä meilläkin vielä vaikka voita ... laittaa häntä vaikka sitä mestarille. No herran rauhaan sitte ensi pyhään asti. Samaten vain mestarikin. Mestari se vain saarnaa parannusta ... parannusta, ojennusta vain saa saarnata mestari Luukas. Ei mitenkään... Hilkk-ka... Lapsen pitää kunnioittaa isäänsä ja äitiänsä, muutoin eivät he menesty eivätkä vanhoiksi elä.
Kahdeksan vuotta, kolme kuukautta ja neljätoista päivää valmisti Luukas Filemon Koikale itsekin vaimovainaajaansa Eeva Saara Magdaleenaa ennen kuin katsoi, sen olevan soveliaan rovastin eteen viedä. Mutta silloin tulikin niin hellä avioliitto, jotta vaimo oli ihan sanan mukaan kuuliainen hänen miehellensä, niinkuin Saara oli Abrahamille kuuliainen.
Lokakuussa 1552 matkusti hän ystävänsä Luukas Kranach'in kanssa kansan riemuitessa Weimariin tuon kovia kokeneen ruhtinaan uuteen kotiin. Aamiainen Rudolfstad'issa. Puolivälissä kuudettatoista vuosisataa eli Tyyringin maakunnassa Rudolfstadtin kaupungissa leskikreivinna Katarina Swartzburgista.
Vanha Luukas Kranach lankesi silloin polvilleen monarkin eteen ja rukoili kyynelsilmin ruhtinaallisen ystävänsä vapauttamista.
Sanoi se Sohvi joutuvansa nyt... Se on jo tulossa. Sohviko... Nyt jos se näkee... Mistä minä menen! Ka mitäpäs sitä kuuluisi... Luukas käski kysyä, jos hän saisi tähän säkkiin huttujauhoja.
Hän sanoi: "Nouse ylös, vanhus! Sinä saat nähdä, että minä tulen osoittamaan armoa herrallesi ja että minulla ei suinkaan ole mitään pahaa sydämmessä häntä vastaan." Tämän sanottuaan pyysi hän Luukas Kranach'ia hoviinsa ja tarjosi hänelle olopaikan siellä loppu-ijäksensä, mutta Kranach ei tyytynyt siihen, pyysi ainoastaan lupaa saadakseen seurata onnetonta herraansa vankihuoneesen.
Ka minkäs takia tässä näin isossa kylässä ei olisi jauhatusta yhteen myllyyn... Vai mitä se tää mestari siitä asiasta arvelee? Mestariko mitä arvelee? Niin. Ja mistä asiasta mestarin pitäisi puhua ja arvella? Ka siitä tämän Pentin naimiskaupasta... Jotta sopisikohan tuo tälle mestarin tytölle? (Luukas raapii kainalon alustaansa.
Jos vaikka pienet sovinnaiset maksaisi... Jotta eivät herrat joutavista hyötyisi. Tämähän nyt asia pyörähtikin hyvälle tolalle. Ka vaikka tuota maksaisi ... sovinnaiset. Yhyh!... Joko pelkäät! Vieläkö vasta puhut... Mutta nyt korottaa Luukas äänensä ja sanoo jotta huonokin sopu ja rauha on aina voimallistakin toraa ja riitaa lihavampi ja otollisempi.
Saisi ... saisihan tästä kelvollisen emännän taloon. Mitä se Myrkky nyt vielä minusta puhuu!... Ikäänkuin nyt ei Luukas ilman emäntääkin toimeen tulisi. Tää on hyvä hieroja ja lempeä siltä luonnoltaankin ... tää Sohvi. Menepäs sinä, Sohvi, kuule ja kysy siltä Sallisen leskeltä jos häneltä on jäänyt mitä liikenevää miehen perua. No... Ka... Tule, niin mennään yhtä matkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät