Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Revon on karvat kaunihimmat, revon suumalo somempi." Se on seppo Ilmarinen puri huulta, väänti päätä; ajoa kahattelevi. Ajoi matkoa palasen: taas hepo höryeleikse, luppakorva luonteleikse. Neiti päätänsä kohotti, näki jälkiä lumessa. Kysytteli, lausutteli: "Mi on tästä poikki juosnut?" Sanoi seppo Ilmarinen: "Hukka on juosnut siitä poikki." Neiti parka huokaiseikse, huokaiseikse, henkäiseikse.
Mousedeer, vanha luppakorva ynnä useiden heimolaistensa kanssa oli kyyristynyt nukkumaan aivan kytevän tuhkaläjän äärelle, mutta niiden uni oli rauhallinen ja osoitti ett'eivät ne mitään vaaraa vainunneet. Tumma haamu hiipi alas muutamista vankkureista ja kulki nuotion ohitse; se oli Nohemu, joka kulki vesi-ammeelle juodakseen.
"Mousedeer", kunnon vanha luppakorva, jonka kyljet olivat arvissa monesta tempauksesta villikissain ja kauriiden kanssa, näytti tavattoman rauhattomalta ja teki useita tiedustusretkiä pensastoihin, sen sijaan kuin se muuten tavallisesti nukkui rauhassa valkean paisteessa.
Jopa haukkui hallikoira, linnan lukki luskutteli pimeässä Pohjolassa, sangassa Sariolassa; hiisti ensin hiljemmältä, harviammalta murahti perän lyöen pientarehen, hännän maahan torkutellen. Sanoi Pohjolan isäntä: "Käyös, tyttö, katsomahan, mitä haukkui hallikoira, luppakorva luikutteli!"
Otto-isä oivallinen, Ruotsin valtavanhempamme, Se tahtoi talutusrihmat Vielä vuosikymmeniksi, Jott' ei kurja horjahtaisi, Tuhma joutuisi tuholle. Siitä kiitos, kierosilmä, Kost' Jumala, luppakorva, Suuri kiitos, suurnenäinen, Paljon kiitos, partasuinen, Kärhätukkainen, kumarrus, Ruotsille rehelliselle!
Kulki matkoa palasen, ajoi tietä pikkuruisen. Jo hepo höryeleikse, luppakorva luonteleikse. Neiti päätänsä kohotti, näki jälkiä lumessa. Kysytteli, lausutteli: "Mi on tästä poikki juosnut?" Sanoi seppo Ilmarinen: "Jänö on juosnut siitä poikki." Neiti parka huokaiseikse, huokaiseikse, henkäiseikse. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi minua, kurja raukka!
MACBETH. Niin, miehistä te kirjoiss' ehkä käytte Kuin lukki, hurtta, häkki, tiisti, rakki Ja luppakorva, joilla koiran nimi On kaikilla; mut arvolistass' ero On talon-, lintukoiran, vilkkaan, laiskan Ja viekkaan välillä, sen lahjan mukaan, Jonk' aulis luonto kullenkin on suonut, Ja josta kullakin on eri kölli Muist' eroitteeksi, jotka lista merkkii Samaksi kaikki. Niinpä ihmisenkin.
Parempi minun olisi, parempi oletteleisi jänön juoksevan jälillä, koukkupolven polkemilla, kuin tämän kosijan reessä, viirunaaman viltin alla. Jänön on karvat kaunihimmat, jänön suumalo somempi." Se on seppo Ilmarinen puri huulta, väänti päätä; ajoa kahattelevi. Ajoi matkoa palasen: taas hepo höryeleikse, luppakorva luonteleikse. Neiti päätänsä kohotti, näki jälkiä lumessa.
Hyi, hyi Hymylään. Hyi, hyi Hymylään! Hymylän koirat haukkumaan. "Käykäi lapset katsomaan, Mitä Halli haukkuu, Luppakorva lupsottaa." "Tuota Halli haukkuu, Luppakorva lupsottaa: Tulee tuolta Tolvasen repukka Räkihinsä rääkistynnä, Likoihinsa liikistynnä, Paho'insa paakistunna; Kapusta korjana, Hiiri hevosena, Kissa kyytijänä, Petkel ruoskana."
Päivän Sana
Muut Etsivät