Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Mutta tällä ei vaikeus ole poistettu; sillä onhan sairas ihminen Jumalan luoma yhtä hyvin kuin tervekin, eikä ole yhtään otaksuttavampaa, että Jumalan antama luonto hänessä olisi petollinen, kuin voimme semmoista ajatella terveen ihmisen luonnosta.
Hän silmäili naulaa housuille ja samalla jatkoi: »Herrasta ... Herrasta ovat usko ynnä viisaus, ja siksi asuvat ne aina eroittamattomasti yhdessä, kuten kaksi housunlahetta... Kussa yksi kulkee, siellä on myös toinen. Muuten olisi tämä rakkaan Herramme luoma tomun maailma lahepuoli ja toisjalka.»
Eikö se vain tule siitä, että itse ollaan tunnottomia eli ei käsitetä rakkauden tarkoitusta? Eikö tuo valitus ole niiden monien luoma, jotka ovat luulleet ikävöivänsä rakkautta, vaan ovatkin sen sijaan ikävöineet tulla rakastetuiksi, jotka eivät ole ymmärtäneet että rakkaus on antamista, ei ottamista?
Siks jos on maailma nyt mennyt harhaan, syy teidän on, on teistä etsittävä, ja siitä sulle totuuden nyt sanon. Kädestä Luojan, joka silmin sitä hyväilee ennen syntymistä, sielu kuin laps, mi itkee, nauraa, naljaelee, käy viatonna eikä tiedä mitään, vain ett' on Isän iloisen hän luoma ja mielellänsä huvitusta etsii.
Suu oli kuin itse Afroditeen luoma; kädet ja jalat olisivat taiteilijankin vaatimuksia tyydyttäneet. Tämmöinen kukka Elsaa nimitettiin hänen erinomaisen kauneutensa vuoksi Karjalan kukaksi kasvoi tähän aikaan Karjalan sydänmaassa.
Näkyipä seitsemän nyt kultapuuta minulle kangastuen matkan takaa, mi meistä vielä niihin asti oli. Mut kun ma totuutta niin pääsin liki, ett' aistiharha, etäisyyden luoma, pois haihtui ynnä seikat selvät näkyi, opetti mulle kyky arvostelun, ett' oli seitsemät ne tuohusjalat, ja että äänet lauloi Hosiannaa.
Siis tulkaat ja ennustakaat meille onnen päiviä. MIKKO. Kaisa pouvaa kahvissa ja minä pelaan viulua juhlan koroitteiksi; sopiihan se hyvinkin. AAPO. Vallan hyvin. JUHANI. Sinä uljas Mikko. MIKKO. Pelaanpa jo teille iloisen marssin tullessamme Jukolaan. JUHANI. Sinä verraton Mikko! Pelaa, pelaa että maailma leimahtelee, pelaa, Jumalan luoma. AAPO. Kaikki soveltuu oivallisesti.
Tuikkii reppänästä tähti niinkuin outo otsalehti. Paistaa pirttiin himmentyvään, miehen mieleen hämmentyvään. Kiiluu kautta mustan murheen, eteen keski-öisen erheen. Lienet tähti Luojan luoma, anna kärsimyksen voima! Lienet mahti maasta Lemmon, anna armo kuolon kammon! Että ikävöisin eloon, pyhään pyrkisin ma valoon. Lapin lasten tanterilta, Turjan tuiman tunturilta. P
Esteri istahti syrjempään, mutta nousi äkkiä ja siirtyi toiselle puolen, sillä häntä vaivasi Levonin ohimolla lähellä silmää pieni punertava luoma, jota oudon silmä ei olisi huomannutkaan. Mutta istuttuaan toiselle puolen alkoi Esteriä vaivata vielä enemmän. Hänen mieleensä kuvasti, että se luoma oli suuri ja hyvin punainen. Syntyi hetkiseksi aikaa äänettömyys.
VAIMO. Mitä sinä täällä istut? Tule sisään; eihän sinun, Jumalan luoma, täällä pakkasen kynsissä tarvitse itseäsi kärvennellä; kun ma sanonkin. Tule sisään, Timo. TIMO. Kukas te sitten olette? VAIMO. Herresta varjele! Oletko jo niin hukassa, ettet tunne enään minuakaan? Ho, hoo! Kas noin, kas noinpa synti ja perkele täällä villitsevät sieluparan. Ho, hoo sentään!
Päivän Sana
Muut Etsivät