Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Ainoastaan ylhäällä kaupungissa leveimmillä kaduilla oli vielä sen verran lunta, että koulupojat saivat aikaan pientä lumisotaa, kun aamu vihdoin koitti.
"Tuota toivoin tuon ikäni, katsoin kaiken kasvinaian soivaksi Tapion torven, metsän pillin piukovaksi, kulkevaksi metsän kullan, saavaksi salon hopean näille pienille pihoille, kape'ille käytäville. "Toivoin kuin hyveä vuotta, katsoin kuin kesän tuloa, niinkuin suksi uutta lunta, lyly liukasta lipua, neiti nuorta sulhokaista, punaposki puolisoa.
Lunta satoi yhä vielä sakeasti, heidän täytyi ravistella lumi vaatteistaan ja kuivata itsensä tulen ääressä. Pian he olivat valmiit kiipeämään tunturille. Metsärajan yläpuolelle päästyä oli hanki yhä syvempää, kunnes päästiin tunturin laelle, jossa tuuli lakaisi enimmän lumen mukaansa.
Vielä moniaita askeleita astuin eteenpäin, niin huomasin joutuneeni synkkään korpeen, erämaahan, jossa ei näkynyt kuin jotenkin paljaita, paikoin sammaltuneita kallioita ja yltympäriinsä jäätä ja lunta, mihin silmä vain katsoi. Oli kovanlainen pakkanen mielestäni eikä aikaakaan, niin en enää metsää nähnytkään selkäni takaa.
Itse päälle istuneepi Kirkkahassa kunniassa, Jonk' olit kasvot katsannolta Pitkäisen tulipunaiset, Valkeimmat vaattehetkin Paljon lunta puhtahammat. Maa järisi mielellänsä, Vuoret hyppäsit ilosta.
Ruman prinssin töppöskenkäin suuret jäljet, joihin tuuli kiireellä juoksutti lunta täytteeksi, johtivat mökille. He katsoivat toisiaan hämmästyneinä. Esteriä vavisutti, että luuli polviensa pettävän.
Oli kuulakan kirkas aamu kevät-talvella. Lunta oli vielä maassa, mutta päivä nousi kesäisen lämpimänä kuin tietoisena siitä, että se voi sulattaa hanget ja herättää elämää vielä uinuvassa luonnossa.
Maassa oli lunta, niin että takaa-ajajat voivat valjun kuutamon valossa seurata jälkiä, jotka veivät rantatörmälle ja siitä jäälle. "Juoksiko se koskelle?" kysyivät he toinen toiseltaan. "Kero-Pietillekö se niin suuttui?" utelivat toiset. Jäljet näyttivät tietä koskelle jäätä pitkin. Miehet riensivät läähättäen, mutta eivät erottaneet edellä menevää. Kosken pauhu alkoi kuulua.
"Ne ovat nyt kulussa vuorilta tasankomaalle", sanoi Taneli. "Tähän vuodenaikaan niillä on niukalti ruokaa; kun on näin vähän lunta, ne eivät saavuta hirviä; linnut istuvat ylhäällä puissa, ja jänikset pitävät kyllä varansa.
Pilgrim syleili ensiksi Petrovitschiä, jonka hän luuli Lentsiksi, ja Petrovitsch suuteli häntä molemmille poskille venäläisten tapaan. Kohta Pilgrimin perässä tuli taiteilia. Häntä seurasi Don Bastian ja kaikki lauluyhteyden jäsenet. "Onko Wilheni terve?" kysyi Lents. "On oikein; hän on minun luonani kotona", sanoi Don Bastian. Nyt ruvettiin ulkona luomaan lunta pois akkunain edestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät