Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


"Kiitos, Matasunta", sanoi kuningas ystävällisesti, kun tänä päivänä jaettaviksi määrätyt leivät olivat lopussa. Katse, ääni ja sanat tunkeutuivat syvälle Matasuntan sydämeen. Kuningas ei ollut koskaan ennen kutsunut häntä nimeltä, vaan puhutellut ja kohdellut häntä aina kuningattarena.

Matti tosin itse sai iskun väistetyksi, vaan halko kävi hänen hampaissaan yhä riippuvaan, isävainajaltaan perimään hopeasilaiseen piippuunsa, jonka muruset sinkoilivat sinne tänne ympäristöön. Silloin oli leikki lopussa ja Mattikin hapuili asetta.

Antero Vilho, synt. 1777, oli voittanut arvon muun muassa eräällä kirjoituksella sotatieteessä ja oli jo majurina, kun hän 20 p. kesäk. 1808 Vegesackin yliajutanttina kaatui Lemulla; Kaarle Kustaa, synt. 1783, oli luutnantin arvoinen ja palveli sodassa toisen prikaatin ajutanttina sekä sai kuolinhaavan Lapualla 14 p. heinäk.; Siikajoella he olivat kumpikin läsnä ja kumpikin muassa ryntäyksessä tappelun lopussa.

Vapaana, tarmokkaana ja onnellisena on Suomi kukoistava oman kirkkonsa ja omien lakiensa suojassa, jos vaan olemme yksimielisiä ja osoitamme että hyvin voimme suoriutua ilman holhoojaa, ja että palvelusaikamme Ruotsin kuninkaan luona on lopussa. Taas seisoi väki epäröivänä. Ei sentähden, että olisi pidetty näitä loistavia tulevaisuuden kuvia mahdollisina.

Kolmatta tuhatta miestä lepäsi kaatuneena verisellä hangella: sotamiehet ruoduittain, talonpojat pitäjittäin, upseerit niin miehissä, että kolmen rykmentin tähteitä viime lopussa komensi eräs aliupseeri. Venäläistenkin tappio oli suuri, mutta sen korvasi yllinkyllin saavutettu voitto, josta oli seurauksena Suomen valloitus.

Vaan tätä asiaa on jo niin moneen kertaan lörpötelty, ettei minua haluta siitä puhua. Jos olisit löytänyt hevosesi, Aappo, ennen, olisi se ollut hyvä. Huomen-iltana viimeistään pitää meidän olla Turussa. Tulevana tiistaina lähtee laiva«. «No, no! Lopussa kiitossanoi Aappo. «Nyt menen valjastamaan hevosen. Voimme tänä iltana päästä ainakin Harmaalan Lassin taloon yösydäntä pitämään«.

Nyt kuulutte vuosikausia kyselleen kirjakaupoista »Iloisia Juttuja». Mutta turhaan. Minä olen ollut maailman kululla, enkä tiennyt asiastakaan, ennenkuin vasta kotiintultuani kuulin. Saatte niitä nyt, mutta pitäkää tarkasti, etteivät taas aivan heti ole lopussa. Muutamia pahemmasti vanhentuneita juttuja olen senverran paikkaillut, että eiköhän nuo menne täydestä nykyaikanakin.

Eräänä iltana lokakuun lopussa kuului askelia pimeistä ullakon portaista, ja joku hamuili välskärin kamarin oven lukkoa. Kaikki kääntyivät uteliaina oveen päin, koska ei ketään odotettu tulevaksi.

Rouva uskoi lujasti, ihan kuin tekin, rakkauden olevan lopussa ja pyysi sattumalta väliin tullutta voutia hänen nimessään pyytämään kuninkaalta avioeroa." "Ja jättikö hän lapsensa?" "Ei, sen hän tahtoi ottaa mukaansa. Hänen ylpeytensä oli loukkautunut juuriaan myöten, ja hän tunsi musertuvansa kauniin unelmarakennuksen alla, joka kukistui hänen päällensä." "Entä mies sitte?"

Rupesi aivan kuin puoleksi myönnytykseen itseään taivutellen: Ja pojatkin tahtovat talliin aina vain lisää. Eläinten jauhot ovat kohta lopussa, missä saanee, myllytetyksikään, missä jo... Emäntä jatkoi tuskaantuneella äänellä: Ei sillä ijankaikkisella kituuttamisella saa muuta aikaan kuin raadonnahkoja... Tässä oikein alkaa väsyä... Hermanni oli jäänyt vasikan kanssa leikkimään.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät