United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olin ryypännyt kaiken taklaasini: lakin, röijyn, liivit, saappaat, sukat, ja viimein myin paitani pahanpäiväiseen ryyppyyn; enempää ei tahtonut kukaan siitä antaa. Repaleiset pikipöksyni oli minulla vielä jäljellä siitä syystä, ettei kukaan huolinut niitä lahjaksikaan. Mutta silloin oli syksy, ja alkoi olla hiukan koleata nukkua porttikäytävissä.
Hei, veren-kiskurit kärpäset, paarmat, Koht' ilo-virtenne vai'eta saa! Uimalaulu. Pojat, päästä lakki Nakataan nyt pois! Sitten yltä takki, Kuka ensin vois! Liivit, alus-vaattehetkin Kaikki riisutaan, Jotta ihan paratiisin Puvuss' ollahan. Voi kun tyyn' on lahti! Joutuin vetehen Viskautaan Ahti- Ukon etehen! Tyttöin uimarannassahan Liekin Wellamo, Kas nyt ollaan valmihina Airoilemaan jo!
Risto pääsi ripille ja saapui aikanansa palveluspaikkaansa, Tuovilaan. Taloon tultuansa sai hän uuden "munteeringin" harmaita sarkavaatteita: nutun, housut ja liivit; kaksi paria pieksusaappaita, kaksi paria rukkasia vanttuineen, kaksi piikkopaitaa, parin alushousuja ja lammasnahkasen talvitakin.
Vähän ajan päästä virkkoi Kailanen: Lienee niin ollut ennen vanhaan, vaan ei nyt ole kuultu. Mutta silloin astui esiin miehistä muuan, joka ei ollut tähän saakka mitään puhunut. Hän oli synkän ja totisen näköinen, juro, suuri mies, puettu kuluneeseen turkkiin, jonka aukoista näkyivät lammasnahkaiset liivit.
Mies oli nimeltään Robelin ja toimeltaan Geffossesin vuokratilallinen. Vähää myöhemmin saapui Liébard, Toucquesista kotoisin oleva vuokratilallinen, pieni, punoittava, pöhöttynyt mies, yllä harmaat liivit ja nahkasäärykset, joihin oli kiinnitetty kannukset. Molemmat tarjosivat kaupaksi emännälleen kanoja ja juustoja.
Naisilla oli punaiset tai mustat liivit, valkoiset hihat, mustat villahameet, vaaleat huivit ja enimmäkseen valkoiset esiliinat. Oli se kaikki kaunista, kun auringon ensimäinen purppuravalo levisi yli liikkuvaan väkijoukon. Vielä olivat kuitenkin enimmät yksikseen kukin omien rattaittensa luona.
Postimestari oli tavallisuuden mukaan puettu ruumiinmukaiseen, vihreään metsämiehen takkiin, jonka napit oli koristettu postitorvilla ja joka oli yhtä nukkavieru kuin koulumestarinkin; sitten oli hänellä vielä nuuskanruskeat housut, kultapistooli kellonvitjain kellukkeena, keltaiset liivit ja väriltään epämääräinen kaulahuivi.
Niin, menkäämme oitis huudahti reipas Iines, ja he kiirehtivät pois. Gerda puhui sekä nuorten että vanhojen kanssa, ja Vihtori valkoiset liivit yllä ja hansikkaat käsissä oli hänen ainainen ritarinsa, kohtelias ja hieno tavallisuuden mukaan. Hän näyttelee osaansa aina tottuneesti, ei hämmenny, milloinkaan arveli Lotta täti, joka vähän hymyili hänen keikarimaisuuttaan.
Hänen sininen takkinsa, joka tuskin peitti lanteet, oli koristettu valkoisilla nyöreillä ja keltaisilla napeilla, rinnasta vähän avoin, niin että vaaleansiniset liivit pääsivät näkyviin.
Minä en ole Maija, jos en vielä toimita sinulle sellaista, joka sinua kyörää. OTERMA. Lainasin muutamalle pojalle, joka lähti riiaamaan. Perhana, kun on viisas valehtelemaan! MAIJA. Olet kortilla menettänyt. Tule toinen kerta eteeni lakitta ja saappaitta, en sinua siunaa! Sinulla on komeat liivit, minulla komeat saappaat. Pannaan vastakkain. Kolmelta poikki.