Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Sokea käänsi taivasta kohti kasvonsa, jotka loistivat melkein autuaallisesta onnesta, samalla kuin eversti, syvästi liikutettuna lisäsi: "niin, minä olen sinua lempinyt, Liisi, rakastanut sinua sydämmeni koko voimalla ... mutta Jumalan voima sielussani oli vielä suurempi ja varjeli minua lankeemasta. Ainoastaan minun kovuuteni on pelastanut minun ja sinun.
Päätin kiskaista itseni niistä irti ja juosta alas rouva Hartmanin puolelle, puhelemaan muista asioista. Hän istui kammarissaan ja ompeli. Liisi, sepä hauskaa, että tulit. Tässä sinua juuri ajattelin Minkä johdosta? Tiedätkö sinä jo uudesta kihlauksesta? En. Enkä minä semmoisista välitäkään. Et välitä? Kuka nyt ei välittäisi kihlauksista? Nehän ovat hauskimpia uutisia, mitä olla voi. Minusta ei.
Neiti Liisi, minä olen köyhä, mutta minulla on tulevaisuutta. Minulla on hyvät arvosanat velkoja ei ole Neiti Liisi kultakutrinen pikku prinsessani sano nyt minulle tahtoisitko uskaltaisitko tunnetko minua siksi että sinä ? Neiti Kortman Missä se Liisi nyt taas ? Ooh, mitä näen minä? Pyydän anteeksi että häiritsen!
Käteni laukenivat ja putosivat hervottomana alas. Minä käännyin pois, menin takaisin tuolilleni istumaan ja otin sanomalehden jälleen käteeni. Mikä sinulle on tullut, Liisi? Ethän ole milloinkaan ollut tuommoinen? En virkkanut mitään, vereni vieläkin kuohuivat, lehti rypistyi sormieni välissä.
Minun rakkauteni ei ollut yhtä puhdas kuin sinun. Ei myrkky, jota sinun kätesi minulle valmisti, ole terveyttäni turmellut vaan taistelo himoja ja haluja vastaan ... sekä suru sinun puolestasi. Liisi! Liisi! sinä olet minulle ollut äärettömän kallis ... ja olet vieläkin... Liisi..."
Päätämme siis, ettet sinä lainkaan ole mustasukkainen, ettei semmoinen voisi tulla kysymykseenkään, koska sinä täydellisesti luotat Anttiin ja koska olisi suorastaan mahdotonta, että semmoinen mies kuin Antti milloinkaan maailmassa unhottaisi velvollisuutensa. Mitä nyt? Hyvästi. Minä lähden pois. Ei, Liisi, sinä et lähde. Näes, minä jo vaikenen. En puhu niistä enää mitään.
Se oli suuri, kesy jänis, joka ei koskaan käynyt pyydykseen, loikkasi aina loukkujen yli ja liisi langat.
Avioliitto ei tule kysymykseen, sillä hän on naimisessa. Ja te kumminkin ? Ja me kumminkin ! hän hymyili. Muista nyt, Liisi, mitä äsken sanoin. Me olemme erilaisia, sinä ja minä. Mutta, hyvä Agnes, oletko sinä onnellinen? Mikä kysymys! Sano ensin, oletko sinä onnellinen? Taikka onko ylipäätään kukaan ihminen onnellinen? Ei! Minä vakuutan sinulle, ettei kukaan ole.
Seuraavana päivänä rupesikin Tapani isännän kanssa tuumimaan kaupasta. Isännästä ja emännästäkin oli tämä mieluista senkin tähden kun Liisi piti kymmeneksi viikoksi jättää kaupunkiin jalkansa parannukselle, johon tarvittiin rahaa, eikä ollut tietoa mistä saataisiin muuten kuin olisi pitänyt ruveta lehmiä myömään.
Päivän Sana
Muut Etsivät